Asiakaslähtöinen kuntoutusjärjestelmä uudistamisen tavoitteeksi

Kuntoutusjärjestelmän kokonaisvaltainen uudistaminen on osoittautunut hankalaksi, mutta järjestelmä muuttuu jatkuvasti eri osajärjestelmien uudistusten välityksellä.

Väestön ikääntymisen ja työurien pidentämisen tavoitteen vuoksi kansalaiset tarvitsevat kuntoutusta lähivuosina entistä enemmän. Kuntoutuksen kehittämistavoitteita on kirjattu myös nykyiseen hallitusohjelmaan, mutta samanaikaisesti kuntoutus on jäänyt miltei näkymättömäksi kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa sekä terveydenhuollon rahoitusta ja järjestämistä koskevissa kannanotoissa.

Kelan tutkimusosaston julkaiseman teemakirjan kirjoittajien mielestä nyt on viimeinkin aika tarkastella kuntoutusta tulevissa palvelurakenteissa. Kirja on Tampereen yliopiston, Kuntoutussäätiön ja Kelan tutkimusosaston tutkijoiden yhteinen ponnistus suomalaisen kuntoutusjärjestelmän jäsentämiseksi.

Kuntoutusjärjestelmä muotoutui pääpiirteissään vuoden 1991 kuntoutuksen kokonaisuudistuksessa. Kuntoutusta järjestetään tällä hetkellä kuntien sosiaali- ja terveydenhuollossa, työeläke- ja vakuutuslaitoksissa, Kelassa, opetustoimessa sekä työ- ja elinkeinohallinnossa. Kolmannen sektorin järjestöjen, osuuskuntien, säätiöiden ja yhdistysten merkitys kuntoutuksen tuottajina on kasvanut Suomessa, ja tätä kuntoutusta rahoittavat useimmiten kunnat.

Asiantuntijat ja kansalaiset ovat pitkään moittineet moniselkoista järjestelmää, joka sisältää tehottomuutta ja väliinputoamisen mahdollisuuksia. Kuntoutusjärjestelmän kiemurat lannistavat helposti sekä asiakkaan että ammattilaisen. Kuntoutusjärjestelmän kokonaisvaltainen uudistaminen on osoittautunut hankalaksi, mutta järjestelmä muuttuu jatkuvasti eri osajärjestelmien uudistusten välityksellä. Tällaisten osittaisten uudistusten kokonaisuutta ja seurauksia on vaikea hallita. Monimutkaisuutta lisää se, että kuntoutusjärjestelmä on vain osa työ- ja toimintakykypolitiikkojen kokonaisuutta.  Kuntoutus kytkeytyy myös työpaikkojen työhyvinvointitoimintaan, sairausvakuutukseen, työterveyshuoltoon sekä työllisyys- ja eläkepolitiikkaan.

Kuntoutuksen tulee edistää sekä kansalaisten yhdenvertaisuutta että työvoiman tuottavuutta, mutta nämä tavoitteet voivat olla keskenään ristiriidassa. Kuntoutusjärjestelmä näyttää vastaavan nykyisellään paremmin lasten, nuorten ja työikäisten kuin ikääntyvien kuntoutuksen tarpeisiin.  Tehdyn rekisteritutkimuksen perusteella noin 9 prosenttia Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin väestöstä käyttää vuosittain jotain kuntoutuspalvelua.

Asiakaslähtöisyys on sisältynyt ainakin periaatteessa kuntoutuksen tavoitteisiin jo vuosikymmenten ajan. Kuntoutusasiakkuudet ovat eriytymässä, ja kuluttajan valintoihin pohjautuva kuntoutuksen käyttö yleistynee lähivuosina. Järjestelmän asiakaslähtöisyyden kehittäminen edellyttää erilaisten kuntoutuksen käyttäjien odotusten ja tarpeiden huomioon ottamista. Asiakkaan osallisuus ja valinnanvapaus ovat nousseet keskiöön sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa, ja tämän tulee näkyä myös kuntoutuksessa. Asiakaslähtöisyys on tärkein uudistusten tavoite, jotta järjestelmän muutokset koituvat varmuudella kuntoutusta tarvitsevien hyödyksi.

Lisätietoja:

Julkaisu: Ashorn U, Autti-Rämö I, Lehto J, Rajavaara M, toim. Kuntoutus muuttuu – entä kuntoutusjärjestelmä? Kela, 2013. ISBN 978-951-669-919-9 (nid.), 978-951-669-920-5 (pdf). Hinta: 15 euroa.

Tilaukset: julkaisut@kela.fi tai puh. 020 634 1947.

Yrityksestä

Kansaneläkelaitos, Kela, hoitaa Suomessa asuvien perusturvaa eri elämäntilanteissa. Kelan asiakkaita ovat kaikki Suomessa asuvat sekä ulkomailla asuvat Suomen sosiaaliturvaan kuuluvat henkilöt.

Tilaa