Isät eivät rynnänneet bonusvapaalle

Kela tiedottaa 4.9. Isät eivät rynnänneet bonusvapaalle Isät eivät lämmenneet uudelle isyysvapaan pidennykselle eli ns. bonusvapaalle. Ensimmäisten viiden kuukauden aikana bonusvapaata käytti vain 405 isää. Myös vanhempainvapaata isät pitävät harvoin. Tammi-toukokuussa vanhempainrahaa maksettiin äidin sijasta 1149 isälle. Eniten isiä kiinnostaa perinteinen isyysloma, jonka isä voi pitää yhtä aikaa äidin kanssa. Tätä oikeutta käytti samana aikana kaikkiaan 20 670 isää. Isien oikeus isyysvapaaseen pidentyi vuoden alussa 12 arkipäivällä edellyttäen, että isä pitää vanhempainvapaasta vähintään sen 12 viimeistä arkipäivää. Sen jatkoksi isä saa 1-12 päivää bonusvapaata. Tämä antaa isälle mahdollisuuden hoitaa pienokaista kuukauden yhtäjaksoisesti. Bonusvapaalla isän on tarkoitus olla päävastuullinen vauvan hoitaja. Uutta bonusvapaata ovat käyttäneet ennen kaikkea keski- ja hyvätuloiset ja hieman varttuneemmat isät. Etuutta käytettiin muuta maata useammin myös kaupungeissa: bonusvapaan käyttäjistä 37 prosenttia asui kuudessa suurimmassa kaupungissa, kun näiden kaupunkien väestöosuus oli 28 prosenttia. Sen sijaan perinteisen isyysloman käyttäjiä oli samoissa kunnissa juuri väestöosuuden verran. Bonusvapaan tahmea alku huolestuttaa erikoistutkija Pentti Takalaa Kelan tutkimusosastolta. Hän kirjoittaa parhaillaan joka talouteen jaettavassa Kelan sanomat 3/03 -lehdessä mm: "Norjassa isien osallistuminen lastenhoitoon lisääntyi räjähdysmäisesti heti isäkiintiön voimaan tultua. Kun ennen uudistusta vain neljä prosenttia perhevapaaseen oikeutetuista isistä käytti oikeuttaan, seuraavana vuonna osuus oli 45 prosenttia ja vuosikymmenen lopulla jo 80 prosenttia. Myös Ruotsissa isäkuukausi lisäsi välittömästi isien perhevapaiden vuosittaista käyttöastetta liki 10 prosenttiyksiköllä." Takala arvioi Kelan sanomissa, että tiedon puutetta merkittävämpi syy isien vähäiseen bonusvapaan käyttöön löytyy suomalaisen järjestelmän ehdoista, jotka ovat perheiden kannalta kovin joustamattomat. Tässä suhteessa hänen mielestään Suomella olisi opittavaa länsinaapureiden kokemuksista. Takalan artikkeli julkaistaan myös ruotsinkielisenä parhaillaan jokaiseen ruotsinkieliseen ja kaksikieliseen talouteen jaettavassa FPA- bladetissa. Lisätietoja Juuri ilmestyneet, joka kotiin jaettavat Kelan sanomat 3/03 ja FPA-bladet 3/03. ------------------------------------------------------------ Tämän tiedon Teille välitti Waymaker, http://www.waymaker.fi Seuraavat tiedostot ovat ladattavissa: http://www.waymaker.net/bitonline/2003/09/04/20030904BIT00230/wkr0001.doc http://www.waymaker.net/bitonline/2003/09/04/20030904BIT00230/wkr0002.pdf

Yrityksestä

Kansaneläkelaitos, Kela, hoitaa Suomessa asuvien perusturvaa eri elämäntilanteissa. Kelan asiakkaita ovat kaikki Suomessa asuvat sekä ulkomailla asuvat Suomen sosiaaliturvaan kuuluvat henkilöt.

Tilaa