Kelan henkilöstön työhyvinvointi nousussa

Kelan henkilöstön hyvinvointi on viime vuosina kehittynyt myönteiseen suuntaan ja lähestyy valtakunnallista keskitasoa. Vakavaa stressiä kokeneiden määrä on vähentynyt selvästi ja työyhteisöjen ilmapiiri parantunut.

Tiedot perustuvat vuoden 2004 Kela-barometriin, jonka henkilöstökyselyssä kartoitetaan vuosittain kelalaisten työoloja ja työhyvinvointia. Kelan palveluksessa on 6 100 toimihenkilöä. Kaksi kolmasosaa heistä työskentelee toimistoissa erilaisissa asiakaspalvelutehtävissä ja kolmannes alue- ja keskushallinnossa. Toimihenkilöistä 80 prosenttia on naisia. Kela-barometrin mukaan henkilöstön hyvinvointi ja työolot ovat parantuneet jo neljänä vuonna peräkkäin. Myönteinen kehitys koskee sekä toimistojen että alue- ja keskushallinnon työyhteisöjä. Työelämän laatua kuvaavien mittareiden tulokset lähestyvät suomalaisten työyhteisöjen keskimääräistä tasoa. Työntekijöiden kokema stressi ja liiallinen kiire olivat Kelan työyhteisöissä suurimmillaan vuosituhannen vaihteessa. Usein toistuvaa, haitallista stressiä koki silloin lähes joka neljäs työntekijä. Lisäksi 62 prosenttia toimihenkilöistä arvioi, että heillä oli työssään liian vähän aikaa työn tekemiseen kunnolla. Viime vuonna stressaantuneiden työntekijöiden määrä vähentyi 15 prosenttiin ja työn tekemiseen liittyvää aikapulaa koki 48 prosenttia. Osastopäällikkö Tero Helin Kelan henkilöstöosastolta löytää myönteisen kehityksen taustalta useita syitä. Teknologian ja työvälineiden uudistuminen sekä henkilöstön työterveyshuollosta ja työhyvinvoinnista huolehtiminen ovat osasyitä, mutta yhtä tärkeää on toiminnan yleinen kehittäminen eri osa-alueilla. - Systemaattista laadun kehittämistyötä on Kelassa tehty vuodesta 1997. Motivoitunut ja osaavat henkilöstö on yksi laatutyön tärkeimmistä tavoitteista. Myös vuosia jatkunut, laaja johtamiskoulutus alkaa tuottaa tulosta, arvioi Helin. Myös työyhteisöjen toimivuus ja ilmapiiri ovat Kela-barometrin mukaan parantuneet. Reviiriajattelua ja yhteistyökielteisiä asenteita usein kokeneiden osuus on vuodesta 2001 laskenut 22 prosentista 17 prosenttiin ja eriarvoista kohtelua tai syrjintää kokeneiden osuus 16 prosentista 12 prosenttiin. Peräti neljä toimihenkilöä viidestä on melko tai erittäin tyytyväinen työnsä haasteellisuuteen. Eniten tyytymättömyyttä toimihenkilöissä herättää työtehtävien jakautumisen epätasaisuus ja vähäinen työhön liittyvä kannustus ja palkitseminen. Myös toimihenkilöiden kokema aikapula on edelleen ongelma. Etenkin toimistoissa yli puolet toimihenkilöistä arvioi, että heillä on työssään liian vähän aikaa työn tekemiseen kunnolla. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä on 45 vuotta. Kelan palveluksesta jäädään eläkkeelle keskimäärin 60,6 -vuotiaana eli vanhempana kuin Suomessa yleensä. Vuoteen 2010 mennessä henkilöstöstä jää eläkkeelle normaalin eläkeiän määräytymisperusteella noin 1300 henkilöä. Lisätietoja: Kela-barometri 2004. Asiakaspalvelu ja työolot Kelassa. Sosiaali- ja terveysturvan selosteita 40/2004. http://www.kela.fi/in/internet/liite.nsf/NET/211204120148EK/$File/SEL_40_netti.pdf?OpenElement Kelan tutkimusosasto, tutkija Hannu Mattila, puh. 020 434 1956 Kelan henkilöstöosasto, osastopäällikkö Tero Helin, puh. 020 434 1641 tai 040 553 8007

Yrityksestä

Kansaneläkelaitos, Kela, hoitaa Suomessa asuvien perusturvaa eri elämäntilanteissa. Kelan asiakkaita ovat kaikki Suomessa asuvat sekä ulkomailla asuvat Suomen sosiaaliturvaan kuuluvat henkilöt.

Tilaa

Liitteet & linkit