Keski-iän elämäntaparatkaisuilla voi vaikuttaa vanhuusiän toimintakykyyn

Kela, viestintä Kela tiedottaa puh. 020 434 11, fax 020 434 5058 TIEDOTE tiedotteet@kela.fi 27.5.2004 Kela tiedottaa 27.5.2004 Keski-iän elämäntaparatkaisuilla voi vaikuttaa vanhuusiän toimintakykyyn - Keski-iässä todettavat ja vielä hoidettavat riskitekijät heijastuvat monin tavoin vanhuusiän toimintakykyyn. Jos esimerkiksi malttaa vahtia painoaan nuorena ja keski-ikäisenä, on huomattavasti paremmat mahdollisuudet laadukkaaseen vanhenemiseen, totesi dosentti Timo Strandberg, joka vastaanotti tänään IKÄ-seminaarissa Kelan gerontologia- palkinnon. Strandbergin tutkimustyön keskeisenä teemana on ollut kroonisten, myös vanhusväestöä kuormittavien sairauksien kehittymiseen ja ehkäisyyn liittyvät tekijät. Näitä tarkastellaan sekä vanhuusiässä (DEBATE- tutkimus) että elämänkaaren kannalta (Helsingin johtajatutkimus). Helsingin johtajatutkimus on 40 vuoden seurantatutkimus, joka etsii selitystä "onnistuneelle vanhenemiselle". Jo 1960-luvulla alkaneessa pitkäaikaisseurannassa on mukana vuosina 1919-34 syntyneitä miesjohtajia, jotka ovat nyt keskimäärin 75-vuotiaita. - Erityisen kiinnostavia ovat elämänaikaisten riskitekijöiden, mm. painonnousun, verenpaineen, kolesterolin ja alkoholinkäytön heijastukset vanhuusikään. Seuranta antaa perspektiiviä siihen, miten keski-iässä todettavat ja vielä hoidettavat riskitekijät heijastuvat vanhuusiän toimintakykyyn ja kognitiiviseen funktioon. Tällaista tietoa tarvitaan motivoimaan elintapamuutoksia ja riskitekijöiden hoitoa jo nuorella iällä, toteaa Strandberg. - Johtajatutkimuksessa on saatu alustavaa tietoa siitä, että vanhuusiän elämänlaatuun vaikuttaa merkitsevästi se, miten painoindeksi on muuttunut varhaisessa keski-iässä - ei niinkään painoindeksi sellaisenaan. Jatkotutkimuksissa selvitetään mekanismeja: millaisia erityispiirteitä on niissä yksilöissä , joiden paino ei lisäänny tai lisääntyy vain vähän ikääntyessä. Tällä tutkimuksella on yhteyksiä myös glukoosi- ja rasva-aineenvaihduntaan. - Alkoholinkäyttö lisääntyy Suomessa, toisaalta alkoholiin liitetään myös terveyden kannalta hyödyllisiä ominaisuuksia. Johtaja-aineistossa voidaan erilaisen alkoholinkäytön vaikutuksia kuolleisuuteen, elämänlaatuun ja esim. kognitiiviseen toimintaan tarkastella tutkimusjoukossa, jossa sosiaaliluokan sekoittavat tekijät eivät häiritse, arvioi Strandberg. Seurantatutkimus antaa vastauksia myös siihen vanhenevan yhteiskunnan keskeiseen kysymykseen, miten toimintakykyä voidaan parhaiten säilyttää mahdollisimman myöhäiseen ikään. Seurantaa vielä jatkamalla saadaan myös valaistusta sairauksien pakkautumisteorian (compression of morbidity) paikkansapitävyydestä. Tämän teorian mukaan eliniän pidentyminen ei johdakaan sairastamisajan pidentymiseen. Voidaanko valtimosairauksia ehkäistä 80-vuotiaana? Strandbergin toinen mielenkiinnon kohde ovat vanhusten valtimosairaudet. Vuonna 2000 alkaneessa satunnaistetussa ja kontrolloidussa DEBATE (Drugs and Evidence-Based Medicine in the Elderly)-tutkimuksessa keskeinen tavoite on ollut selvittää, voidaanko yli 74-vuotiaiden valtimotautipotilaiden tehostetulla valtimotautien ehkäisyohjelmalla vielä saavuttaa terveyshyötyjä ja kohentaa elämänlaatua. Tutkimus on kansainvälisestikin ainutlaatuinen, koska iäkkäät potilaat on aiemmin yleensä jätetty tällaisten tutkimusten ulkopuolelle. Tutkimukseen osallistui 400 kotona asuvaa 80-vuotiasta miestä ja naista, jotka sairastavat jotakin valtimotautia. Heidät satunnaistettiin kolmeksi vuodeksi kahteen ryhmään: ns. tavanomaisen hoidon ryhmään ja hoitoryhmään, jossa hoito pyrittiin kaikin tavoin optimoimaan valtimotautien nykyisten hoitosuositusten mukaan. Tutkimuksen hoitovaihe on päättynyt vuoden 2003 lopussa, ja tulosten analyysit on aloitettu. - Paitsi varsinaista hoitotutkimusta, DEBATEn aineistoa on käytetty hyväksi useissa lisäprojekteissa. Tähän mennessä on todettu erittäin mielenkiintoinen yhteys eräiden virusinfektioiden ja dementian välisestä yhteydestä Tämä havainto on johtanut jatkotutkimuksiin ja mahdollisesti myös kansainväliseen yhteistyöhön Kelan gerontologia-palkinto Kansaneläkelaitoksen hallitus perusti vuonna 1989 gerontologia-palkinnon tukemaan gerontologista tutkimusta. Kelan hallitus myöntää 10 000 euron palkinnon joka kolmas tai neljäs vuosi terveyttä edistävää, tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta tekevälle suomalaiselle tai ulkomaiselle tutkijalle. Ensimmäinen gerontologia-palkinto myönnettiin professori Eino Heikkiselle vuonna 1991, toinen dosentti Jan-Erik Ruthille vuonna 1994, kolmas professori Reijo Tilvikselle vuonna1997 ja neljäs professori Hilkka Soiniselle vuonna 2000. Vuonna 2004 palkinto myönnettiin dosentti Timo Strandbergille, joka toimii tällä hetkellä akatemiatutkijana. Strandberg on aktiivisesti vaikuttanut etenkin sydän- ja verenkiertoelinten sairauksien hoitokäytäntöihin keski-ikäisten ja vanhusten ikäryhmissä. Tutkimustyön lisäksi hän on ollut kehittämässä geriatrian verkkosivua www.gernet.fi Internettiin. Vuodesta 2001 hän on ollut tieteellisen yhdistyksen Societas Gerontologica Fennican puheenjohtaja. Lisätietoja ja haastattelupyynnöt Kelan viestintä, tiedottaja Minna Latvala, p. 020 434 1418 tai minna.latvala@kela.fi Saatavana myös valokuva palkinnonsaajasta : Kela, valokuvaamo, nana.uitto@kela.fi tai puh. 020 434 1203. ------------------------------------------------------------ Tämän tiedon Teille välitti Waymaker, http://www.waymaker.fi Seuraavat tiedostot ovat ladattavissa: http://www.waymaker.net/bitonline/2004/05/27/20040527BIT00290/wkr0001.pdf

Yrityksestä

Kansaneläkelaitos, Kela, hoitaa Suomessa asuvien perusturvaa eri elämäntilanteissa. Kelan asiakkaita ovat kaikki Suomessa asuvat sekä ulkomailla asuvat Suomen sosiaaliturvaan kuuluvat henkilöt.

Tilaa

Liitteet & linkit