Kuntoutus lisää ikääntyneiden turvallisuudentunnetta

Turvallisuudentunteen vahvistuminen, elämänlaadun, liikkumis- ja toimintakyvyn paraneminen sekä omalta ikäpolvelta saatu tuki edistävät ikääntyneen ihmisen mahdollisuuksia jatkaa itsenäistä elämää ja osallistua kodin ulkopuolisiin toimintoihin.

Kelan Ikääntyneiden kuntoutujien yhteistoiminnallisen kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämishankkeen (IKKU 2009–2013) tavoitteena oli edistää yli 74-vuotiaiden kuntoutujien kotona asumista ja itsenäistä selviytymistä. Kuntoutus toteutettiin ryhmämuotoisesti 8 henkilön ryhmissä. Hanke oli jatkoa aikaisemmalle Kelan IKÄ-hankkeelle.

Kehittämishankkeessa kartoitettiin gerontologisen kuntoutuksen nykytilaa, tutkittiin kuntoutuksen vaikuttavuutta sekä kuntoutujaa koskevaa tietoa ja sen välittymistä. Tulosten mukaan asiakaslähtöiset kuntoutusprosessit syntyivät ikääntyneiden kuntoutujien ja heidän omaohjaajiensa välisissä tavoitteellisissa kuntoutustilanteissa. Olennaista oli omalta kuntoutujaryhmältä saatu ikäpolvi- ja vertaistuki.

Omaohjaajien työparitoiminta ja ryhmäohjaustaidot kehittyivät mentorointiohjauksessa. Tämä taas edisti työntekijöiden ammatillista kehittymistä ja työntekijäryhmien moniammatillista työtapaa. Ryhmäkuntoutuksen vaikuttavuus näkyi mm. siinä, että kuntoutujien turvallisuudentunne lisääntyi, elämänlaatu ja liikkumis- ja toimintakyky paranivat ja kiputuntemukset vähenivät.

Turvallisuudentunteen vahvistuminen sekä liikkumis- ja toimintakyvyn paraneminen edistivät ikääntyneen ihmisen mahdollisuuksia jatkaa itsenäistä elämää. Tällöin ikäihmiset pystyivät myös huolehtimaan asioistaan ja osallistumaan kodin ulkopuolisiin toimintoihin.

Hankkeeseen osallistuneiden kuntien yhdyshenkilötoiminta oli tärkeää yhteistyön ja tiedonkulun kannalta. Kuntoutuslaitoksen saama etukäteistieto kuntoutujista painottui terveydentilan kuvaukseen. Kuntoutujan kotiympäristöä, verkostoja tai arjessa selviytymistä ei tutkimuksen mukaan kuvattu riittävästi. Kuntoutuksen palautetietoon eli kuntoutusselosteeseen sisältynyt yhteenveto paransi laajan kuntoutusselosteen hyödynnettävyyttä kuntoutujan kotikunnassa.

Hankkeen loppuraporttiin on kirjattu joukko suosituksia, joiden mukaan ikääntyneiden ihmisten elämänlaadun ja toimintakyvyn arvioinnin tulee perustua hyviksi koettuihin ja kohderyhmälle sopiviin mittaus- ja arviointimenetelmiin. Näin kuntoutuksen tarvetta voidaan arvioida luotettavasti.

Kuntoutuksen yhteistyöhön ja tiedonkulkuun tarvitaan yhtenäisiä toimintakäytäntöjä, jotta esimerkiksi kuntoutujaa koskeva kuntoutuksen palautetieto välittyy häntä hoitaville ja hänen hoidostaan vastaaville tahoille. Palautetieto eli kuntoutusseloste on tärkeä tiedonlähde myös kuntoutujalle itselleen ja hänen omaisilleen, ja siksi se on kirjoitettava mahdollisimman selkeästi ja ymmärrettävästi.

Hankkeesta järjestetään seminaari Finlandia-talossa 21.11.2013.

Lisätietoja:

Kuntoutuspäällikkö Tiina Huusko, Kela, puh. 020 6343221, etunimi.sukunimi@kela.fi

Tutkija Aila Pikkarainen, JAMK, puh. 040 7604 316, etunimi.sukunimi@jamk.fi

Tutkimuspäällikkö Minna-Liisa Luoma, THL, puh. 029 524 7260, etunimi.sukunimi@thl.fi

Suunnittelija Tarja Ylimaa, VTKL, puh. 050 402 2528, etunimi.sukunimi@vtkl.fi

Julkaisu: Pikkarainen A, Vaara M, Salmelainen U. Gerontologisen kuntoutuksen toteutus,vaikuttavuus ja tiedon välittyminen. Ikääntyneiden kuntoutujien yhteistoiminnallisen kuntoutuksen kehittämishankkeen loppuraportti. Helsinki: Kela, 2013. ISBN 978-951-669-928-1 (nid.), 978-951-669-929-8 (pdf). Hinta: 20 euroa.

Tilaukset: julkaisut@kela.fi tai puh. 020 634 1947.

Yrityksestä

Kansaneläkelaitos, Kela, hoitaa Suomessa asuvien perusturvaa eri elämäntilanteissa. Kelan asiakkaita ovat kaikki Suomessa asuvat sekä ulkomailla asuvat Suomen sosiaaliturvaan kuuluvat henkilöt.