Laitoshoidon väheneminen kasvattaa sairausvakuutuksen lääkekustannuksia

Yhden prosenttiyksikön vähennys perinteisessä laitoshoidossa olevien osuudessa tarkoittaa noin yhden prosentin kasvua sairausvakuutuksen lääkekustannuksissa.

Vanhainkodeissa ja terveyskeskusten pitkäaikaisosastoilla tapahtuvan perinteisen laitoshoidon vähenemisen myötä lääkekuluja on tullut yhä enemmän sairausvakuutuksen maksettavaksi. Tämä johtuu siitä, että julkisessa laitoshoidossa olevien potilaiden lääkekulut maksaa kunta, mutta avohoidossa olevien reseptilääkkeet maksetaan suurelta osin sairausvakuutuksesta. Palveluasuminen lasketaan tässä yhteydessä avohoidoksi.

Kunnittain 75 vuotta täyttäneiden palveluita ja lääkekuluja tarkasteltaessa jokainen yhden prosenttiyksikön väheneminen perinteisessä laitoshoidossa olevien osuudessa on lisännyt henkeä kohden laskettuja sairausvakuutuksen korvaamia lääkekustannuksia, Kelan maksamia lääkekorvauksia ja asiakkaiden maksamia omavastuita keskimäärin noin prosentin verran aikavälillä 2000–2013. Tulokset käyvät ilmi Kelan erikoistutkija Jenni Blomgrenin ja Helsingin yliopiston tutkijatohtori Elina Einiön tutkimuksesta, joka on julkaistu Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä.

Laitoshoitoa ei ole täysin korvattu muulla pitkäaikaishoidolla

Tutkimuksen mukaan kunnat eivät ole täysimääräisesti korvanneet laitoshoidon vähentämistä muilla pitkäaikaishoivan muodoilla. Kun samanaikaiset muutokset ikääntyneen väestön palvelutarpeessa huomioitiin, yhden prosenttiyksikön väheneminen perinteisessä laitoshoidossa olevien osuudessa oli yhteydessä 0,44 prosenttiyksikön kasvuun tehostetussa palveluasumisessa ja 0,10 prosenttiyksikön kasvuun tavallisessa palveluasumisessa. Jos ikääntyneen väestön palvelutarve kunnassa oli suurta, perinteistä laitoshoitoa oli kuitenkin keskimääräistä useammin korvattu tehostetulla palveluasumisella, mutta ei tällöinkään täysimääräisesti. Säännöllisen kotihoidon piirissä olevien osuus ja omaishoidon tuella hoidettavien osuus ikääntyneistä eivät lainkaan muuttuneet laitoshoidossa olevien osuuden pienentyessä.

Tutkimuksessa käytettiin aineistoa, joka sisälsi 75 vuotta täyttäneen väestön pitkäaikaishoivan palveluiden käyttöä ja tarvetta sekä lääkekuluja kuvaavia tietoja Suomen kunnista vuosilta 2000–2013. Perinteiseksi laitoshoidoksi tutkimuksessa laskettiin vanhainkodeissa ja terveyskeskusten pitkäaikaisosastoilla tapahtuva hoito. Näiden palveluiden lisäksi tarkasteltiin tehostettua ja tavallista palveluasumista, säännöllistä kotihoitoa sekä omaishoidon tuella tapahtuvaa hoitoa. Lisäksi huomioitiin ikääntyneen väestön palvelutarpeeseen liittyviä tekijöitä.

Lisätietoja:
Kelan tutkimusosasto, erikoistutkija, VTT Jenni Blomgren, puh. 020 634 1893
Sähköposti: etunimi.sukunimi@kela.fi

Julkaisu: Blomgren, Jenni & Einiö, Elina: Laitoshoidon vähenemisen yhteys ikääntyneiden muihin pitkäaikaishoivan palveluihin ja sairausvakuutuksen korvaamien lääkkeiden kustannuksiin vuosina 2000–2013. Yhteiskuntapolitiikka 80 (2015):4; 334–348
Linkki julkaisuun: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2015090211140

Yrityksestä

Kansaneläkelaitos, Kela, hoitaa Suomessa asuvien perusturvaa eri elämäntilanteissa. Kelan asiakkaita ovat kaikki Suomessa asuvat sekä ulkomailla asuvat Suomen sosiaaliturvaan kuuluvat henkilöt.

Tilaa

Liitteet & linkit