Sairausvakuutus lisää yhdenvertaisuutta eri väestöryhmien välille

Monikanavarahoituksesta luopuminen voisi eriyttää kansalaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöä entisestään.

Taloudellisten resurssien niukkuus ja kriisit ovat kehittäneet sairausvakuutusta. (Tästä elävä esimerkki on sairaanhoitovakuutuksen peruskallio – lääkekorvausjärjestelmä.)

– Moni pitää monikanavarahoitusta yhtenä terveydenhuollon suurimmista ongelmista. Sosiaali- ja terveysministeriö onkin asettanut työryhmän selvittämään vaihtoehtoja sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavarahoituksen purkamiseksi. Sairaanhoitovakuutuksesta 1,27 miljardia, lähes 70 prosenttia, käytetään lääkekustannusten korvauksiin. Tämä kertoo jo mittasuhteet siitä, kuinka vaikeaa on purkaa terveydenhuollon monikanavarahoitusta, sanoi Kelan terveysturvan tutkimuksen päällikkö Hennamari Mikkola.

Mikkola puhui sairausvakuutuksen menestystarinoista ja sudenkuopista sairausvakuutuksen juhlavuoden kunniaksi järjestetyssä mediatilaisuudessa 5.3. Laki sairausvakuutuksesta tuli voimaan 1964.

– Sairausvakuutuksen sairaanhoitokorvauksilla on yhteys yksityissektoriin. Monen mielestä julkinen raha pitäisi kuitenkin kanavoida vain julkisiin palveluihin. Riskinä kuitenkin on, että jos julkinen ja universaali sairausvakuutus vaihtuu puhtaasti yksityisiin vakuutuksiin ja työsuhde-etuihin, kansakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttö eriytyy entisestään, Mikkola sanoi.

Sairausvakuutuksen sudenkuoppaa on kaivanut lääkäripula. Työterveyshuollon sairaanhoidon kasvu on siirtänyt lääkärityövoimaa julkiselta sektorilta yksityiselle. Toisaalta monen lääkärin työura on pitkä. Kelan rekisterien perusteella lähes 15 prosenttia yksityisistä lääkärissäkäynneistä tuottivat eläkeiässä olevat lääkärit.

– Sairausvakuutus lisää tutkitusti sekä väestöryhmien välistä että alueellista yhdenvertaisuutta. Sairausvakuutusmaksua kerätään ansiotuloista, mutta etuuksia saavat kaikki, muistutti etuusjohtaja Elise Kivimäki. Yksityislääkärin palveluita korvataan vuosittain 1,6 miljoonalle henkilölle 3,7 miljoonasta käynnistä.

Kelan ICT-järjestelmät ovat ainutlaatuiset Suomessa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos esitti viime vuoden lopulla aloitteen, jossa perusterveydenhuollossa siirryttäisiin malliin, jossa potilas saisi valita vapaasti palvelun tuottajan yksityiseltä tai julkiselta sektorilta. Eri rahoituslähteistä koottu rahoitus seuraisi listautunutta potilasta.

– Sairausvakuutus voisi integroitua tähän järjestelmään tai olla jopa mallin kantava voima tehokkailla kansallisilla tietojärjestelmillä. Kelassa on jo koottu sairaanhoitokorvausrekisterin tiedot vuodelta 2013. Sen sijaan kunnallisesta perusterveydenhuollosta on valtakunnallisesti käytettävissä vuoden 2011 tiedot, selvensi Mikkola.

Etuusjohtaja Elise Kivimäki muistutti, että monikanavarahoituksen purkamisen toivotaan ratkaisevan monta ongelmaa.

– Jos monikanavarahoituksesta luovutaan, paine valtion- ja kunnallisveron nostamiseen kasvaa. Silti on epävarmaa, saadaanko sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutasoa nostettua?

Lisätietoja medialle

Kela, Tutkimusosasto, terveysturvan tutkimuksen päällikkö Hennamari Mikkola,
puh. 020 6341 890, 050 4686911  

Kela, Terveysosasto, etuusjohtaja Elise Kivimäki,
puh. 020 6343 909, 040 5399453
etunimi.sukunimi@kela.fi

Kelan viestintä
Yhteystiedot www.kela.fi/viestinta
Puhelinpalvelu medialle p. 040 733 522, arkisin klo 9-16
Sähköposti  viestinta@kela.fi

Mediainfo on Kelan taustoittava uutiskirje medialle. Tilaa kerran kuussa ilmestyvä mediainfo osoitteessa http://www.kela.fi/uutiskirje

Yrityksestä

Kansaneläkelaitos, Kela, hoitaa Suomessa asuvien perusturvaa eri elämäntilanteissa. Kelan asiakkaita ovat kaikki Suomessa asuvat sekä ulkomailla asuvat Suomen sosiaaliturvaan kuuluvat henkilöt.

Tilaa

Liitteet & linkit