Sopivan työkykyä ylläpitävän kuntoutuksen löytyminen voi olla vaikeaa

Rekisteritutkimuksessa selvitettiin Kelan järjestämää ASLAK- ja Tyk-kuntoutusta vuonna 2007 hakeneiden henkilöiden taustatekijöitä ja terveystietoja.

Tavoitteena oli selvittää, eroavatko myönteisen ja hylkäävän kuntoutuspäätöksen saaneiden ryhmät toisistaan, löytyykö hylkääville kuntoutuspäätöksille selittäviä tekijöitä ja mikä on tilanne hylkäävän päätöksen jälkeen.

Naisten ASLAK-kuntoutushakemus hylättiin useammin kuin miesten. Naisten ja miesten välillä oli tausta- ja terveystiedoissa jonkin verran eroja, mutta hylkäävän päätöksen saamiseen vaikuttavat tekijät olivat lähes samoja molemmilla sukupuolilla: ikä, Kelan vakuutusalue, pääsairausryhmä, todettu lisäsairaus ja aiempi Kelan kuntoutus. Riskitekijät hylkäävään ASLAK- ja Tyk-kuntoutuspäätökseen olivat vain osittain samoja, mikä selittyy muun muassa kuntoutusmuotojen erilaisella kohderyhmällä ja sisällöllä.

Hylkäävän päätöksen jälkeen uusi kuntoutushakemus


Hylkäävän päätöksen jälkeen naiset hakivat miehiä aktiivisemmin uudelleen kuntoutukseen. ASLAK-kuntoutusta hakeneet hakivat useimmiten samaan kuntoutukseen, kun taas Tyk-kuntoutusta hakeneet hakeutuivat yleensä Tules-kurssille tai ASLAK-kuntoutukseen. Kuntoutujalle uuden, tarkoituksenmukaisemman kuntoutusmuodon löytäminen vaatii aikaa.

Kuntoutustarpeen arvioinnin onnistumisen tarkastelua ei ollut mahdollista tehdä, koska tiedot perustuivat vain hallinnollisiin rekisteritietoihin. Tutkimustulokset osoittavat kuitenkin, että riittävän yksityiskohtaisesti laaditut toimintakyvyn kuvaukset kuntoutushakemuksen asiakirjoissa auttavat tunnistamaan kullekin kuntoutusta hakeneelle parhaiten sopivan kuntoutusmuodon.

Hylkäävän ASLAK-päätöksen vuonna 2007 saaneista 1 % ja Tyk-päätöksen saaneista 5 % oli siirtynyt työkyvyttömyyseläkkeelle vuoteen 2011 mennessä. Myönteisen ASLAK-päätöksen saaneista vajaa 1 % ja Tyk-päätöksen saaneista 9 % oli työkyvyttömyyseläkkeellä. Työkyvyttömyyseläkepäätöksessä yli kolmasosalla pääsairausryhmä oli jokin muu kuin kuntoutushakemuksessa. Tämä kuvastaa sitä, että kuntoutuksen avulla ei kyetä ennalta ehkäisemään kaikkia tulevia sairauksia.

Tutkimusaineiston tiedot on saatu Kelan, Eläketurvakeskuksen ja Finanssivalvonnan etuudensaajarekistereistä. Tutkimusaineisto käsittää hylkäävän kuntoutuspäätöksen saaneet ja ne myönteisen päätöksen saaneet, joilla kuntoutus oli toteutunut eli yhteensä 10 397 henkilöä.


Lisätietoja:

Kelan tutkimusosasto,

Tutkija, LuK Tuula Toikka , puh. 020 634 2845

Sähköposti: etunimi.sukunimi@kela.fi


Julkaisu: Toikka T, Heino P, Autti-Rämö I. Kelan ASLAK- ja Tyk-kuntoutusta vuonna 2007 hakeneet. Myöntökriteerit ja tilanne hylkäävän päätöksen jälkeen. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan selosteita 96, 2015. ISBN 978-951-669-987-8 (nid.), 978-951-669-988-5 (pdf)


Tilaukset: julkaisut@kela.fi

Yrityksestä

Kansaneläkelaitos, Kela, hoitaa Suomessa asuvien perusturvaa eri elämäntilanteissa. Kelan asiakkaita ovat kaikki Suomessa asuvat sekä ulkomailla asuvat Suomen sosiaaliturvaan kuuluvat henkilöt.

Tilaa

Liitteet & linkit