Taloudellinen eriarvoisuus tuntuu lasten arjessa

Lapsiperheiden väliset taloudelliset erot välittyvät suoraan lasten arkeen ja osaksi nykylapsuutta.

Kelan tutkimusosaston julkaisemassa tuoreessa tutkimuksessa tarkastellaan taloudellista eriarvoisuutta lasten näkökulmasta. Tutkimuksessa analysoidaan viides- ja kahdeksasluokkalaisten lasten teemahaastatteluja ja eläytymistarinoita sekä lasten eläytymistarinoihin liittämiä piirustuksia.

Tutkimuksessa selvitetään, minkälaisissa yhteyksissä taloudellinen eriarvoisuus lasten arjessa esiintyy, mitä seurauksia eriarvoisuudella lasten elämässä on ja minkälaisia keinoja ja toimintamalleja lapsilla on puuttua taloudelliseen eriarvoisuuteen omassa arjessaan.

Taloudellinen eriarvoisuus on läsnä lasten arjessa erityisesti erilaisina kuluttamisen ja kulutusmahdollisuuksien eroina. Lapset tunnistavat taloudellista eriarvoisuutta selkeimmin ulkoisten tunnusmerkkien, kuten pukeutumisen, perusteella. Myös lapsen omistamien tavaroiden määrä ja niiden merkit, ikä ja mallit huomataan.

Kuluttaminen on osa lasten arkea, ja siihen sisältyy tiettyjä odotuksia, joista lapset ovat tietoisia ja joista poikkeamisen he saattavat kokea haastavana. Taloudellinen samanarvoisuus voi olla ystävyyden mahdollistava tekijä, kun taas taloudellinen eriarvoisuus voi pahimmillaan johtaa syrjimiseen, ryhmästä ulos sulkemiseen ja kiusaamiseen.

Kiusaamisen kohteeksi voi lasten kuvausten perusteella joutua niin ”rikas” kuin ”köyhäkin” lapsi, mutta yleisesti ottaen lasten kokemusmaailmassa kiusatuksi joutuminen koskee nimenomaan niitä lapsia, joiden taloudelliset resurssit ovat selvästi muita heikommat.

Lasten hyvinvointiin vaikuttaa merkittävällä tavalla se, minkälaisena muut samanikäiset lapset hänet näkevät. Tämän tutkimuksen valossa näyttää siltä, että lapset joutuvat tilanteisiin, joissa heidän on korjattava muiden käsityksiä itsestään. Näin voi tapahtua riippumatta siitä, minkälaiset taloudelliset resurssit lapsella on.

Lapsilla, joilla on hyvät taloudelliset resurssit, on kuitenkin enemmän vaihtoehtoja: hänen on helppo saada kaveriseuraa, koska hän on materiaalisten resurssiensa takia kiinnostava ja hän voi säädellä muiden suhtautumista itseensä muuttamalla tarvittaessa käytöstään olemalla esimerkiksi vähemmän itsekäs ja huomioimalla muut. Heikoista taloudellisista oloista tulevan lapsen mahdollisuudet muuttaa muiden hänestä muodostamaa kuvaa ovat vähäisemmät.

Lapset eivät suinkaan aina hyväksy taloudellisten resurssien erojen tuomia rajoituksia, vaan rakentavat omia strategioitaan ja toimintamallejaan selviytyäkseen tilanteista, joissa lasten väliset taloudelliset erot ovat läsnä.

Lisätietoja:

Mia Hakovirta, VTT, yliopistonlehtori, Turun yliopisto, sosiaalitieteiden laitos, puh. (02) 333 6213, mia.hakovirta@utu.fi ja

Minna Rantalaiho, YTM, sosiaalityöntekijä, Salon kaupunki, minna.k.rantalaiho@salo.fi.

Julkaisu: Hakovirta M, Rantalaiho M. Taloudellinen eriarvoisuus lasten arjessa. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 124, 2012. ISBN 978-951-669-904-5 (nid.), ISBN 978-951-669-905-2 (pdf). Hinta: 15 euroa.

Tilaukset: julkaisut@kela.fi tai puh. 020 634 1947.

Yrityksestä

Kansaneläkelaitos, Kela, hoitaa Suomessa asuvien perusturvaa eri elämäntilanteissa. Kelan asiakkaita ovat kaikki Suomessa asuvat sekä ulkomailla asuvat Suomen sosiaaliturvaan kuuluvat henkilöt.

Tilaa

Liitteet & linkit