Työhönkuntoutuksen kehittäminen lisäsi aktiivisuutta

Työikäisten kuntoutusta on kehitetty Kelassa useita vuosia. Työikäisten kuntoutuksen kehittämishankkeessa (TK2) luotiin kuntoutusmalli, jossa kuntoutus kohdentui ja ajoittui aiempaa täsmällisemmin.

Hankkeessa kehitettiin kuntoutusta yhteistyössä kuntoutujien, työnantajien, työterveyshuoltojen ja kuntoutuksen palveluntuottajien kanssa. Tavoitteena oli kehittää kuntoutusyhteistyötä ja saattaa Kelan kuntoutus joustavaksi osaksi työpaikkojen työkykyä tukevaa toimintaa. Hankkeessa tehtiin laajaa tutkimusyhteistyötä eri tutkimuslaitoksien kanssa. Mukana olivat Kelan lisäksi THL, Työterveyslaitos ja Kuntoutussäätiö.

– Kela aloitti merkittävän työhönkuntoutuksen kehittämistyön 2000-luvun puolivälissä. Tällöin lähdettiin kehittämään uutta ASLAK- ja TYK-mallia, jossa työhönkuntoutus kytkeytyy tiiviisti työhön, ammattiin ja työpaikkaan, sanoo suunnittelija Anu Hansten Kelan kuntoutustyhmästä.

Työelämän moninaiset muutokset heijastuvatkin niin kuntoutuksen sisältöön, rakenteeseen ja toteuttamiseen. Kuntoutukseen valikoituivat työterveyshuollon kautta juuri oikeat kuntoutumisesta motivoituneet työntekijät. – Muutamat työntekijät jopa löysivät hyviä urapolkuja, ja heidän työuransa pääsivät ”uuteen vauhtiin”. Se paransi heidän selviytymistään ja jaksamistaan työssä sekä työtyytyväisyyttään, sanoo työterveyspäällikkö, Anne Tallgren ISS Palveluista.

Sairauspoissaolot vähenivät

Tallgrenin mielestä kuntoutukseen osallistuneiden sairauslomat vähentyivät merkittävästi. Sitä kautta vaikutukset näkyivät positiivisesti kuntoutujan työ- ja toimintakyvyssä sekä hyvinvoinnissa. Tämä heijastui myös koko työyhteisön toiminnassa, niin että työt sujuivat työpaikalla

– Hyvää kuntoutuksessa oli se, että olimme omalla paikkakunnalla. Kuntoutuksen myötä fyysinen kuntoni koheni huomattavasti, painoni laski ja henkinen kapasiteetti kasvoi. Työkyky koheni kuntoutuksen myötä ja antoi lisäpotkua pitää omasta kunnosta huolta kuntoutuksen jälkeenkin, sanoo ravintolapäällikkö Sanna Lahtela.

Esimiehet ja työterveyshuolto osallistuivat aikaisempaa aktiivisemmin kuntoutusprosessiin ja kuntoutujan tukemisen. – Osaaminen lisääntyi ja aktiivinen osallistuminen auttoi hyviin ratkaisuihin sekä lähensi kuntoutujia ja esimiehiä, sanoo Anne Tallgren.

Linkki arviointitutkimukseen http://hdl.handle.net/10138/135980.

Lisätietoja medialle

Kelan kuntoutusryhmä,

suunnittelija Anu Hansten p. 050 551 6202, etunimi.sukunimi@kela.fi

Kelan kuntoutusryhmä

suunnittelija Leena Penttinen p. 040 865 2947, etunimi.sukunimi@kela.fi

Lisätietoja asiakkaalle

Verkossa http://www.kela.fi/tyohonkuntoutus_tk-hankkeet

Kuntoutusasioiden palvelunumero 020 692 205 arkisin klo 8–18

Kuntoutus nyt myös Twitterissä: http://twitter.com/Kelankuntoutus

Kelan viestinnän puhelinpalvelu medialle p. 040 733 5221, arkisin klo 9-16
viestinta@kela.fi

Kelan tilastoryhmän puhelinpäivystys medialle p. 050 5517 960, arkisin klo 9-16

tilastot@kela.fi

Mediainfo on Kelan taustoittava uutiskirje medialle.

Tilaa kerran kuussa ilmestyvä mediainfo osoitteessa www.kela.fi/uutiskirje

Viestinnän yhteystiedot verkossa

www.kela.fi/viestinta

Yrityksestä

Kansaneläkelaitos, Kela, hoitaa Suomessa asuvien perusturvaa eri elämäntilanteissa. Kelan asiakkaita ovat kaikki Suomessa asuvat sekä ulkomailla asuvat Suomen sosiaaliturvaan kuuluvat henkilöt.

Tilaa