Ennätysmäärä hakijoita kiinteistönarvioijien auktorisointikokeeseen

Kerran vuodessa järjestettävä AKA-koe eli auktorisoitujen kiinteistönarvioijien koe keräsi tänä vuonna hakijoita ennätysmääräisesti 42 hakijaa. Kokeen käytännön järjestelyistä vastaava Keskuskauppakamarin kiinteistönarviointilautakunnan auktorisointijaosto hyväksyi kokeeseen kelpoisiksi 34 hakijaa.

Kokeeseen osallistuvalta hakijalta vaaditaan alalle soveltuva korkeakoulututkinto sekä vähintään kolme vuotta alan työkokemusta. Mikäli hakijalla on jokin muu alalle soveltuva koulutus, vaaditaan työkokemusta vähintään viisi vuotta. Ilman alan tutkintoa tai soveltuvaa koulutustakin kokeeseen on mahdollista päästä, mutta tämä edellyttää jo vähintään kymmenen vuoden työkokemusta alalta. Työkokemuksen on jollain tapaa liityttävä kiinteistöjen hinnanmuodostukseen. Hakijan edellytetään myös työssään joko tehneen kiinteistöarvioita tai muuta niihin verrattavaa kahden edeltävän työkokemusvuotensa aikana.

“Tänä vuonna osalla hakijoista jäi uupumaan nimenomaan riittäviä työkokemusvuosia. Osan  kohdalla kyse oli vain parista kuukaudesta, mutta asetetut kokemusrajat ovat tarkkaan harkittuja ja niistä on syytä pitää kiinni”,  Keskuskauppakamarin kiinteistönarviointilautakunnan sihtee ri  Raisa Harju   perustelee.

Hyväksymisedellytyksistä säädetään sekä lautakunnan säännöissä ja työjärjestyksessä että KHK:n (Keskuskauppakamarin hyväksymä kiinteistönarvioitsija) osalta myös kiinteistörahastolaissa. Lautakunta on tämän lisäksi antanut vielä tarkemman ohjeistuksen hakijakriteereistä.

Hakemuksia kaikille auktorisointialueille

AKA-auktorisointia voi hakea kolmelle eri osa-alueelle: asuntoauktorisointiin, maa- ja metsätalouskiinteistöauktorisointiin tai yleisauktorisointiin. Yleisauktorisoidun on hallittava kokeessa niin toimitila-, asunto- kuin maa- ja metsätalouskohteisiinkin liittyvät asiat. Yleisauktorisoidun koe on samalla Keskuskauppakamarin hyväksymän kiinteistönarvioitsijan (KHK) koe, josta säädetään kiinteistörahastolaissa. Vaativan auktorisointikokeen läpäiseminen on osoitus arviointiammattitaidosta.  

“Hakemuksia tuli tasaisesti jokaiselle auktorisoinnin osa-alueelle, toki yleisauktorisointikokeeseen eniten. Itseäni ilahduttaa etenkin asunto- ja maa- ja metsätalousauktorisointikokeeseen hakijoiden noussut määrä, koska näiltä auktorisoinnin osa-alueilta on viime vuosina eläköitynyt arvioijia ja tietyillä alueilla on ollut havaittavissa jo pientä pulaa osaavista arvioijista”, kertoo Harju.

Luotettavalle ja asiantuntevalle arvioinnille kasvava tarve

Harjun mukaan vaatimukset arvioinnin luotettavuudelle ja puolueettomuudelle sekä arvioijan riippumattomuudelle ja asiantuntemukselle ovat jatkuvasti nousseet. Tämä tulee näkymään alalla jatkossakin.

“Suomessa auktorisoitujen arvioijien tulee lautakunnan sääntöjen, määräysten ja ohjeiden lisäksi ottaa huomioon myös kansainvälinen arviointistandardi, IVS. Myös juuri käynnistynyt hanke, jolla pannaan täytäntöön asunto-omaisuuteen liittyvistä kuluttajaluotoista annettu direktiivi, osoittaa tarpeen luotettaville arviointistandardeille”, Harju arvioi.

Direktiivi koskee kuluttajille myönnettäviä luottoja, joiden vakuutena on kiinteää omaisuutta. Direktiivi edellyttää mm., että jäsenvaltioilla on osoittaa luotettavat kiinteän asunto-omaisuuden arvioimista koskevat standardit, jotka ottavat huomioon myös kansainväliset arviointistandardit.

“Uskon, että lakihankkeen myötä etenkin asuntopuoleen keskittyneillä auktorisoiduilla arvioijilla tulee olemaan jatkossakin kysyntää, vaikka juuri auktorisoidulta tilattavaa arviota ei jokaisessa luoton myöntämistilanteessa edellytettäisikään. On myös erinomainen asia, että meillä on jo valmiiksi olemassa vakiintunut järjestelmä, joka on asettanut arvioijilleen velvollisuuden noudattaa kansainvälistä arviointistandardia”, Harju korostaa.    

Lisätietoja:

Raisa Harju, p. 050 554 2683, raisa.harju@chamber.fi

Avainsanat:

Yrityksestä

YHDESSÄ YRITYSTEN PUOLESTA

Tilaa

Multimedia

Multimedia