Keskuskauppakamari vaatii EU:lta pörssiyhtiöiden lisäsääntelyn jäädyttämistä

Keskuskauppakamari vaatii Euroopan komissiolta pörssiyhtiöiden lisäsääntelyn jäädyttämistä. Paremmasta sääntelystä vastaavan varapuheenjohtaja Frans Timmermansin kabinetti on luvannut perehtyä aloitteeseen tarkoin.

Keskuskauppakamari luovutti komissiolle 19.2.2015 aloitteen, jossa vaaditaan loppua pörssiyhtiöiden sääntelytaakan kasvattamiselle sekä nykyisten pirstoutuneiden raportointivaatimusten yhtenäistämistä.

“Finanssikriisin jälkeinen sääntelytsunami on pysäyttänyt eurooppalaisen listautumismarkkinan. Erityisen rankkoja jatkuvasti lisääntyvät raportointivelvoitteet ovat pienille pörssiyhtiöille, joita Suomessa on puolet pörssistä”, Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa painottaa.

Linnainmaan mukaan “sääntelytsunamin” mittasuhteisiin johtanut listayhtiöiden sääntely käynnistyi vuosituhannen alun yritysskandaaleista (Enron) ja on kiihtynyt finanssikriisin myötä.

“EU:ssa on ollut lukuisia direktiivihankkeita, joita Suomi on auliisti kannattanut. Lopputulos on se, että koko EU ja Suomi etunenässä kärsii uusien listayhtiöiden puutteesta”, sanoo Linnainmaa.

Pienet pörssiyhtiöt rajattava lisääntyvän sääntelyn ulkopuolelle

Kaikista suomalaisista pörssiyhtiöistä puolet on pieniä listayhtiöitä (small cap) ja viidennes markkina-arvoltaan alle 20 miljoonaa euroa, jotkut alle 10 miljoonaa euroa. Pörssin houkuttelevuutta vähentää se, että monet listaamattomat yhtiöt ovat selvästi suurempia, mutta eivät joudu sääntelyn kohteeksi.

“Sääntelymyllyn taustalla näyttää olevan se väärinkäsitys, että kaikki pörssiyhtiöt olisivat monikansallisia jättiyrityksiä. Euroopan komissiollakin tuntuu olevan väärinkäsitys pörssiyhtiöiden koosta, kun se kertoi lehdistötiedotteessaan huhtikuussa 2014 ehdottamiensa johdon palkitsemista koskevien uusien säännöksien koskevan Euroopan suurimpia yrityksiä. Tosiasiassa osakkeenomistajien oikeuksia koskeva direktiiviehdotus yksityiskohtaisine raportointivaatimuksineen kattaa kaikki pörssiyhtiöt pienimpiäkin myöten”, muistuttaa Linnainmaa.

Keskuskauppakamari vaatii direktiivien soveltamisrajojen yhtenäistämistä niin, että pienet yhtiöt eivät ole kaikkien raportointivelvollisuuksien kohteena. Keskuskauppakamari ehdottaa raportointivelvoitteiden raja-arvoiksi yli 500 työntekijää sekä joko yli 100 miljoonan euron liikevaihtoa tai yli 100 miljoonan euron tasetta.

“Nykyään EU on asettanut kullekin raportointivelvoitteelle oman soveltamisrajansa. Joissakin työntekijäraja on 250, toisissa 500. Taseraja vaihtelee 17,5 miljoonasta 43 miljoonaan euroon ja liikevaihtoraja 35:stä 50 miljoonaan. Tällainen sillisalaatti ei ole laadukasta sääntelyä, ja jopa Euroopan komission ja Suomen viranomaisten edustajat takeltelevat raja-arvojen kanssa”, kertoo Linnainmaa.

Euroopan komissio heräämässä ylisääntelyyn

Varapuheenjohtaja Timmermansin kabinetti on 5.3.2015 kiittänyt aloitteesta, johon luvattiin perehtyä tarkoin. Timmermansin puolesta vakuutettiin, että parempi sääntely on yksi uuden komission avainprioriteeteistä sen pyrkiessä lisäämään työpaikkoja, kasvuja ja investointeja.

“On hienoa, että Euroopan komissio on sikäli herännyt ylisääntelyyn, että paremmalle sääntelylle on osoitettu oma komissaari, vieläpä komission ensimmäinen varapuheenjohtaja. Nyt olisi aika osoittaa, että kyseessä ei ole näytösluontoinen ele vaan todellista tekemistä.

Keskuskauppakamari on aiemmin esittänyt Helsingin pörssin näivettymiskierteen pysäyttämiseksi 15 vaatimusta, jotka ovat luettavissa osoitteessa http://kauppakamari.fi/2014/06/09/15-vaatimusta-helsingin-porssin-naivettysmiskierteen-pysayttamiseksi/ .

Lisätietoja:

Keskuskauppakamarin kirje Euroopan komission varapuheenjohtaja Frans Timmermansille:  Finland Chamber of Commerce calls for a freeze in regulating listed companies

Leena Linnainmaa, p. 050 356 1183, leena.linnainmaa@chamber.fi

Avainsanat:

Yrityksestä

YHDESSÄ YRITYSTEN PUOLESTA