Keskuskauppakamarin taustatiedote: Miksi WTO on tärkeä Suomelle?

Maailman kauppajärjestön WTO:n toimivallasta ja pelisäännöistä käydään tänä päivänä kiivasta keskustelua. Intia uhkaa kaataa viime vuonna saavutetun WTO-sovun kauppamenettelyiden kehittämisestä. Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja, Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n maajohtaja Timo Vuori käy tässä taustatiedotteessa läpi WTO:n ja kauppamenettelysopimuksen merkityksestä Suomen näkökulmasta.

Mitä laajemmat yhteiset markkinat, sen parempi Suomelle. Tällä hetkellä WTO ja EU ovat keskeiset Suomen “kauppapoliittiset poliisit”. Ne puuttuvat tarvittaessa suomalaisyritysten markkinoilla kohtaamiin kaupan esteisiin. WTO-pelisäännöt kattavat 160 maan markkinat teollisuusmaista kehittyviin talouksiin. Esimerkiksi Kiinan WTO-jäsenyys helpotti aikanaan suomalaisten pääsyä näille kasvumarkkinoille. Jos WTO:n toimintakyky heikkenee, siirrymme kohti sirpaleista kauppablokkien maailmaa. Kauppakiistat Aasian, Amerikan ja Euroopan kesken kärjistyvät, jos niitä ennaltaehkäisemässä ei ole tarjolla WTO:n kaltaista “globaalia erotuomaria”.    

Samoilla pelisäännöillä on helpompi pienen pärjätä. Nopeasti kasvavan, kansainvälisen kaupan toimivuus vaatii moderneja ja yhä yhdenmukaisempia kansainvälisiä sääntöjä. Valitettavasti ristiriitaisuudet vääristävät tervettä kauppaa ja kilpailua. Suomella ei ole yksin ”kauppapoliittisia muskeleita” turvata yritystensä tasapuolista kohtelua markkinoilla. EU toki helpottaa kaupankäyntiä 28 EU-maan kesken ja yrittää avata markkinoita eurooppalaisille yrityksille. Kuitenkin vain WTO pystyy riittävän laajasti kehittämään kansainvälistä kauppaa yli kauppablokkien.  

Viennin euroriippuvaisuutta voidaan helpottaa. Suomen viennistä 60 prosenttia suuntautuu yhä Eurooppaan, vaikka kasvumarkkinat ovat muualla. WTO:n kautta voidaan vaikuttaa tehokkaasti suomalaisyritysten markkinoillepääsyyn kehittyvillä markkinoilla kuten Brasiliaan, Intiaan ja Kiinaan. WTO-sopimukset kattavat kaikki 160 WTO-jäsenmaata. Tämä on merkittävästi laajempi markkina-alue kuin 28 maan EU. EU:n solmimat kahdenväliset kauppasopimukset eivät koskaan täysin voi korvata 160 WTO-maan yhteisiä kauppasopimuksia.

Kauppamenettelykulujen karsinta on tehokasta elvytystä. WTO-kauppamenettelysopu voisi parhaimmillaan laskea EU:n ulkopuolelle kohdistuvan kaupankäynnin kuluja 15 prosenttia tuotteen arvosta. Tämä on jo taloudellisesti merkittävä hyöty erityisesti kansainvälisille markkinoille hamuaville pk-yrityksille. Kaupan turhan byrokratian purkaminen tervehdyttäisi kohdemaiden markkinoita, lisäisi kilpailua ja laskisi kuluttajahintoja väistämättä.   

Logistiikan toimivuus on Suomen keskeinen kilpailuvaltti. Suomalaisyritysten osaaminen logistiikan, huolinnan, tullaus- ja muiden kauppamenettelyiden hallinnassa on maailman kärkeä. Suomalaisyritykset eivät saa osaamisestaan kuitenkaan aina riittävästi kilpailuetua, jos viranomaismenettelyt ja tullausmaksut jarruttavat kaupan sujuvuutta. Jos tavara seisoo rajatarkastuksessa tai tullivarastossa useita päiviä kohtuuttomien kauppamenettelyvaatimuksien vuoksi, menetetään logistiikan toimivuuteen perustuvaa asiakaspalveluhyötyä.

Kauppamenettelyiden digitalisoituminen avaa liiketoimintamahdollisuuksia. WTO-sopu pakottaisi eri maita nopeuttamaan tullaus- ja kauppamenettelyitään. Tämä vaatisi eri maissa panostuksia myös sähköisten kauppamenettelyiden ja niitä tukevien palveluiden ja teknologian kehittämiseen. Maailman tullijärjestö WCO on useampana vuonna valinnut Suomen tullin maailman parhaaksi. Suomalaisyritykset ovat lisäksi maailman kärkeä logistiikan ja huolinnan sekä tullauksen hallinnassa. Suomalaiselle osaamiselle ja teknologialle olisi kysyntää kauppamenettelyiden maailmanlaajuisessa modernisaatiossa ja digitalisaatiossa.      

Maailman kauppajärjestö WTO ja sen 160 jäsenmaat luovat kansainväliselle kaupalle ja investoinneille yhdenmukaisia sääntöjä. Joulukuussa 2013 päätetty WTO-kauppamenettelysopimus on WTO-maiden hyväksyttävä lopullisesti 31.7.2014 mennessä. Jos kaikki eivät ilmoita sitoumustaan, asiasta käydään poliittista vääntöä Geneven kabineteissa syksyn 2014 aikana ja sopimuksen hyödyt markkinoille ja kansainvälisen kaupan kasvulle viivästyvät.

Lisätietoja: 

Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja, Kansainvälisen kauppakamarin Suomen maajohtaja Timo Vuori, p. 050 553 5319, timo.vuori@chamber.fi

Avainsanat:

Yrityksestä

YHDESSÄ YRITYSTEN PUOLESTA

Tilaa

Multimedia

Multimedia