“Kyllä”, “ehkä” ja “ei”: puolueet jakautuvat kolmeen ryhmään yritysten toimintaedellytysten edistämisessä

Kokoomus, perussuomalaiset ja RKP ovat elinkeinoelämän kanssa samoilla linjoilla verotuksesta, leikkauksista ja yritysten toimintaedellytysten parantamisesta, selviää Kauppakamarien vaalisivustolta. Keskusta ja kristillisdemokraatit poikkeavat tästä joukosta hieman. SDP, vasemmistoliitto ja vihreät suhtautuvat kielteisimmin elinkeinoelämän peräänkuuluttamiin uudistuksiin.

Kauppakamarit pyysivät nykyisiä eduskuntapuolueita ottamaan kantaa kuuteen keskeiseen talouspolitiikan kysymykseen: julkisten menojen leikkaamiseen, kokonaisveroasteeseen, ylisääntelyn purkamiseen, liikenneväylien kuntoon, energiaomavaraisuuteen sekä opiskeluaikojen pituuteen ja opintojen työelämäläheisyyteen. Puolueiden kannanotot ovat luettavissa kauppakamarien tänään julkaistulla vaalisivustolla  http://kauppakamari.fi/vaalit-2015/ .

Vastausten perusteella puolueet on jaettavissa kolmeen ryhmään suhteessa kauppakamarien kuuteen vaalitavoitteeseen. “Kyllä”-ryhmää edustavat Kokoomus, perussuomalaiset ja RKP. Nämä kolme puoluetta ovat valmiita alentamaan kokonaisveroastetta ja leikkaamaan julkisia menoja merkittävästi. Verotavoitteissa on kuitenkin eroja. Muun muassa suurituloisten verotuksesta puolueet ovat eri mieltä.

“Ehkä”-ryhmän keskusta ja kristillisdemokraatit tukevat kauppakamarien tavoitetta julkisen sektorin pienentämisessä, mutta eivät lähtökohtaisesti kannata veronalennuksia. Jos veronalennuksiin on varaa, ne tulee keskustan mukaan suunnata niin, että ne kannustavat yrittämiseen ja työntekoon. Kristillisdemokraatit suuntaisivat mahdollisen alennusvaran verotettavan tulon alarajan nostamiseen.

SDP, vasemmistoliitto ja vihreät taas sanovat “ei” niin veronalennuksille kuin julkisen sektorin merkittäville leikkauksille. Nämä kolme puoluetta sanovat “ei” myös opiskeluaikojen lyhentämiselle.

Leikkauslistoissa eroja

Kokoomuksen mukaan talouden sopeuttamispäätökset pitää tehdä heti vaalikauden alussa ja toteuttaa etupainotteisesti. Kokoluokka on puolueen mukaan syytä arvioida uusimpien talousennusteiden mukaan. Myös RKP tukee leikkauksia julkisen talouden tasapainottamiseksi.

Perussuomalaisilla on pitkä lista julkisten menojen leikkauksista. Puolue vaatii, että tuulivoimasyöttötariffien ja  kaikkien muidenkin kannattamattomien energiamuotojen ”elättäminen veronmaksajien piikkiin” on pysäytettävä. ”Leikkaamme sosiaalisen maahanmuuton kustannuksista sekä kehitysyhteistyön rahoittamisesta valtion budjetin kautta. EU-nettojäsenmaksu tulee puolittaa, koska EU-äänivaltammekin puolittuu. Myös euron järjenvastainen tukipiikki on laitettava kiinni”, esittävät perussuomalaiset.

Keskusta kallistuu leikkausten suuntaan, kun se esittää, että tulevan vaalikauden tavoitteeksi pitää asettaa valtiontalouden todellisen alijäämän painaminen alle kahteen miljardiin euroon ja kuntataloudessa noin miljardiin euroon. Keskustan mielestä valtion menot pitäisi jäädyttää vuoden 2014 tasolle. Kristillisdemokraatit taas sitoutuvat julkisten menojen bkt-osuuden laskemiseen 50 prosenttiin, mutta eivät leikkauksiin.

Vihreiden mielestä julkisen talouden kestävyysvaje ei korjaudu, vaikka Suomi leikkaisi kuinka vimmaisesti tahansa julkisia menojaan. Vihreiden mukaan Suomen julkinen sektori ei ole liian suuri, vaan yksityinen sektori on liian pieni. Vasemmistoliitto taas kertoo, ettei se usko julkisten menojen bkt-suhteen pienentämiseen leikkauksin, vaan ainoastaan kasvun kautta. Sdp ei sano leikkauksista mitään numerolukuja, vaan lupaa tarkentaa linjauksiaan.

Byrokratian purkamisesta ja kotimaisen energian lisäämisestä yksimielisyys

Kaikki kahdeksan eduskuntapuoluetta ovat yksimielisiä siitä, että seuraavan hallituksen on sitouduttava yritysten hallinnollisen taakan keventämiseen. Lupaprosessien nopeuttaminen saa myös kannatusta, joskin vasemmistoliitto edellyttää, että se tehdään parantamalla viranomaisten ja oikeuslaitoksen resursseja.

Kaikki puolueet tukevat Suomen energiaomavaraisuuden ja huoltovarmuuden parantamisesta ja kotimaisten energiamuotojen kasvavaa hyödyntämistä. Myös teollisuuden kilpailukyvyn parantaminen väyläinvestoinneilla sai kaikkien puolueiden kannatuksen, tosin vasemmistoliitolta sillä lisäyksellä, ettei rahoitusta oteta valtion infrayhtiöiden taseista.

Opiskeluaikojen lyhentäminen jakaa puolueita, mutta kaikki kannattavat käytännönläheisyyttä. Usea puolue esittää myös sitä, että nuorten oppisopimus on muutettava koulutussopimukseksi.

Lisätietoja:

Puolueet ottavat kantaa kauppakamarien tavoitteisiin: http://kauppakamari.fi/2015/03/16/puolueet-ottavat-kantaa/

Kauppakamarien vaalisivusto: http://kauppakamari.fi/vaalit-2015/

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä, risto.penttila@chamber.fi,  p. 050 366 2395

Avainsanat:

Yrityksestä

YHDESSÄ YRITYSTEN PUOLESTA

Tilaa