Liikenneverkosto kuntoon ilman uutta velkaa
Suomen liikenneverkoston kehittämisessä on otettava selkeä tavoite: Kuljetusten pitää kulkea tehtaista satamiin 70 km/h keskinopeudella, vuoden jokaisena päivänä. Tarvittavat investoinnit on mahdollista rahoittaa ottamalla käyttöön valtion omistamien infrayhtiöiden ylisuureet taseet.
Kauppakamarien julkaisemissa liikennelinjauksissa painotetaan, että infrastruktuurille on määriteltävä selkeät palvelukriteerit. Keskeistä palvelukriteereissä on, miten tuotteet saadaan turvallisesti ja kustannustehokkaasti satamiin ja ilman väylämaksuja maailmalle.
Tehokas kuljetusjärjestelmä edellyttää 70 km/h keskinopeutta tuotannosta satamaan ja rautateiden osalta lisäksi 25 tonnin akselipainoa. Tavoitteen saavuttaminen vaatii tieinfralta 100 km/h nopeustasoa sekä riittävää kapasiteettia ja kuntoa vuoden jokaisena päivänä.
“Nopeustasoa voidaan nostaa rakentamalla sujuvia liittymiä ja riittävästi ohituskaistoja. Liikenteen sujuvuuden parantaminen ei useimmissa tapauksissa vaadi jätti-investointeja”, toteaa Keskuskauppakamarin liikenneasioista vastaava johtaja Samuli Haapasalo.
Valtio voi rahoittaa tarvittavat investoinnit ottamalla käyttöön omistamiensa infrayhtiöiden ylisuuret taseet. Näin saatavaa rahoitusta on lyhyellä aikavälillä yli miljardi euroa.
“VR:n omavaraisuusaste on tällä hetkellä yli 80 prosenttia. Yhtiön taseesta olisi mahdollista irrottaa puoli miljardia euroa vähentämällä omavaraisuusasteen 50 prosenttiin. VR:n tase jäisi edelleen huomattavan vahvaksi verrattuna suomalaisiin logistiikkayrityksiin tai Ruotsin SJ:hin”, toteaa Haapasalo, ja jatkaa: “Rahoitusta kaipaa paitsi tieverkko myös radanpito, mikä osaltaan motivoi ratkaisua.”
Liikenteen älyratkaisut edellyttävät riittävää verkkokapasiteettia
Samuli Haapasalon mukaan on varmistettava, että hyvin toimivat pääväylät yhdistävät koko Suomen. Väylästön tulee tukea ja palvella ihmisten sujuvaa, turvallista ja joustavaa liikkumista, erityisesti työmatkaliikkumista.
“Esimerkiksi länsirannikon talousalueita yhdistävä väylä ja Itä-Suomen vastaavalla tavalla yhdistävä väylä on parannettava esitettyjen infrakriteerien mukaisiksi”, sanoo Haapasalo.
Pääväylien on myös oltava 4G-verkon piirissä, mikä mahdollistaisi älyliikenteen kehittämisen. Katkeamaton laajakaistakapasiteetti pääväylien varrella on edellytys raskaan liikenteen digitaalisille ratkaisuille.
Suorat lentoyhteydet varmistettava
Haapasalo painottaa, että kaikilta Suomen talousalueilta tulee olla hyvin toimivat lentoyhteydet kansainvälisille markkinoille. Helsinki-Vantaan lentokentän merkitys on tässä suhteessa suuri. Sen tarjoamat suorat kansainväliset yhteydet ovat yritysten kannalta keskeisiä.
“Helsinki-Vantaan erinomaiset yhteydet mahdollistavat sen, että kaikkialta Suomesta on pääsy esimerkiksi Aasian markkinoille kymmenessä tunnissa, ja samanaamuiset yhteydet kaikille Euroopan talousalueille. Näiden yhteyksien väheneminen heikentäisi suomalaisten yritysten kilpailukykyä merkittävästi”, sanoo Haapasalo.
Haapasalo muistuttaa, että Helsinki-Vantaan lentoaseman kansainvälisen hub-aseman vahvistaminen ei ole ristiriidassa muiden keskeisten suomalaisten lentokenttien kehittämisen kanssa. Myös muiden lentokenttien tulee palvella kansainvälisiä yhteyksiä Open Skies -periaatteella.
Lisätietoja:
Samuli Haapasalo, Keskuskauppakamarin liikenneasioiden johtaja, p. 040 548 3476
Kauppakamarien liikenneohjelma: Oikeista liikenneratkaisuista kilpailukykyä Suomelle