Naisjohtajien haasteet johtoryhmissä, menestys hallituksissa

Liiketoimintoja johtavien naisten määrä on kasvussa, mutta edelleenkin naiset etenevät lähinnä tukitoimintojen johtoon. Tämä selviää Keskuskauppakamarin kolmannesta naisjohtajaselvityksestä Menestystä hallituksissa, haasteita johtoryhmissä. Johtoryhmän jäsenten ikäjakaumatarkastelu ei kuitenkaan tue käsitystä siitä, että nuorempien sukupolvien myötä johtoryhmät naisistuisivat.

Keskuskauppakamarin tuore naisjohtajaselvitys kattaa kaikki suomalaiset pörssiyhtiöt, valtionyhtiöt sekä otannan suurimpia listaamattomia yhtiöitä.

Naisten läpimurtoa liiketoimintajohtoon saadaan yhä odottaa

Pörssiyhtiöiden johtoryhmistä naisia on jo 19,2 prosenttia, kun vielä vuonna 2012 heitä oli 18,5 prosenttia. Naisista suuri enemmistö on kuitenkin tukitoimintojen, kuten henkilöstöhallinnon, viestinnän, lakiasioiden tai talousasioiden, johdossa eikä liiketoimintajohdossa. Vain HR- ja lakiasiainjohtajista naisten osuus on miehiä suurempi.

Liiketoimintoja johtavien naisten määrä on kasvussa. Pörssiyhtiöiden johtoryhmissä on nykyään liiketoimintojen johdossa 41 naista eli noin 9 prosenttia liiketoimintajohdosta, kun viime vuonna naisia oli 36 ja toissa vuonna 26.

“Ilahduttavaa on, että myönteistä kehitystä voidaan havaita. Varsinainen läpimurto antaa kuitenkin odottaa itseään, sillä yhdelläkään suuryrityksellämme ei ole naista toimitusjohtajana, vaikka yksi nainen löytyy small cap -listayhtiön toimitusjohtajan tehtävistä”, toteaa Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa.

Keskuskauppakamarin lakimies Antti Turusen mukaan sektorikohtaiset erot ovat suuria. Naisia on jo kohtalaisesti liiketoimintojen johdossa kulutustavarat ja -palvelut sektoreilla sekä teknologiayrityksissä, kun taas energiasektorilla yksikään nainen ei johda liiketoimintoja.

Aika ei korjaa ongelmaa

Selvitys ei tue yleistä olettamusta siitä, että nuorempien sukupolvien myötä yritysjohto naisistuisi. Pörssiyhtiöiden johtoryhmät ovat miesvaltaisempia nuoremmissa ikäluokissa kuin vanhemmissa.

“Kun johtoryhmistä keskimäärin 19,2 prosenttia on naisia, erikoista on se, että 36–45-vuotiaista johtoryhmien jäsenistä tämä osuus on vain 16,2 prosenttia. Tämä on vähemmän kuin 46-55-vuotiaiden ryhmässä. Aika ei siis korjaa ongelmaa”, tähdentää Linnainmaa.

Linnainmaan mukaan naisten vähäisyyteen liiketoimintajohdossa on monia syitä naisten koulutusvalinnoista ja liiasta itsekritiikistä alkaen. Myöskään työnantajat eivät rakenna riittävän aktiivisesti urapolkuja naisille. Esikuvien, verkostojen ja mentorien puutekin vaikuttaa.

Kiintiöt eivät vie naisia yritysjohtoon

Naisten osuudessa pörssiyhtiöiden hallituspaikoista Suomella on EU:n ennätys, ja suurissa yhtiöissä naisia on jo yli 30 prosenttia hallituksen jäsenistä.

Kiintiösääntelyn alkuvuosien innostus on alkanut laantua jopa kiintiöitä käyttävässä Norjassa. Sanktioitu kiintiölaki on nostanut naisten määrää Norjan julkisten yhtiöiden hallituksissa, mutta muuta naisjohtajien määrää lisäävää vaikutusta lailla ei ole ollut. Suomessa ja Ruotsissa on Norjaa enemmän naisia johtoryhmissä. Myös Norjan uusi pääministeri Erna Solberg on kiinnittänyt huomiota asiaan ja todennut, ettei usko kiintiöillä voitavan saada enempää naisia liike-elämään, vaan että naisille on annettava enemmän mahdollisuuksia rakentaa parempia ansioluetteloita.

“Tässä pääministeri Solberg osui asian ytimeen. Hallituspaikat ovat vain jäävuoren huippu. Todellinen ongelma on siinä, että naisia valikoituu erittäin vähän ylimmän johdon tehtäviin liiketoiminnan johtajiksi. Sitä ei kiintiöillä korjata”, painottaa Linnainmaa.

EU:ssa on tällä hetkellä vireillä direktiiviehdotus sukupuolikiintiöistä.

“Mikäli direktiivi etenee, on tärkeää, että Suomi valitsee naisten hallituspaikkojen tavoitemääräksi yhden kolmasosan eikä 40 prosenttia ja varoo kohdistamasta toimia pieniin listayhtiöihin”, Linnainmaa korostaa.

Listaamattomissa yhtiöissä naisia enemmän toimivassa johdossa

Keskuskauppakamarin selvityksen mukaan suurissa listaamattomissa yhtiöissä naisten osuus hallituksissa on vaatimattomampi kuin listayhtiöissä.

“Otantamme mukaan suurissa listaamattomissa tuo osuus on 12 prosenttia”, kertoo Antti Turunen. “Hallituksissa näyttääkin olevan eniten naisia pörssiyhtiöissä ja niissäkin naisten määrä laskee yhtiön kokoluokan pienentyessä. Toisaalta naistoimitusjohtajia sekä johtoryhmän naisjäseniä on enemmän valtio-omisteisissa ja muissa listaamattomissa yhtiöissä”.

Valtionyhtiöt kurovat eroa umpeen

Keskuskauppakamarin viime vuoden selvityksessä havaittiin, että pörssiyhtiöiden osalta valtionyhtiöissä on naisia vähemmän johtoryhmissä kuin muissa yhtiöissä. Vuoden aikana valtionyhtiöt ovat kuroneet eroa umpeen, ja naisten osuus on kasvanut 15 prosentista 16,5 prosenttiin.

“Naisten osuus on kuitenkin edelleen alhaisempi kuin pörssiyhtiöissä keskimäärin (19,2 prosenttia). Jos puolestaan tarkastellaan listaamattomia valtionyhtiöitä, hajonta on suurta. Useassa yhtiössä ei ole yhtään naista johtoryhmässä, kun taas muutamassa heitä on jopa enemmistö”, Turunen sanoo.

Lisätietoja:

Varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa, p. 050 356 1183
Lakimies Antti Turunen, p. 041 517 9707

Avainsanat:

Yrityksestä

YHDESSÄ YRITYSTEN PUOLESTA