PK-hallitusbarometri paljastaa: Hallitustyöskentelystä halutaan konkreettisia hyötyjä KUMILEIMASIN JOUTAA ROMUKOPPAAN
Harrastelijamaisuus on katoamassa PK-yritysten hallitustyöskentelystä. Hyvän hallinnointitavan käytännöt ja suositukset ovat käytössä jo lähes puolella yrityksistä, suurimmissa, yli 250 henkeä työllistävissä yrityksissä jopa 75-prosentilla. 79 prosentilla vastaajista on naisjäsen hallituksessaan. Naisten määrä hallituksissa onkin lisääntynyt 30 prosentilla.
PK-yritykset ovat havahtuneet huomaamaan, että toimiva ja aito hallitustyöskentely tuo yritykselle parhaimmillaan huomattavaa lisähyötyä. Hallituksiin valitaan entistä enemmän yrityksen liiketoiminnan tai toimialan todellisia asiantuntijoita sekä hallitusammattilaisia.
Hallitustyöskentelyn halutaan olevan tehokasta ja yrityksen menestystä tukevaa, joten työskentelyä on lähdetty kehittämään määrätietoisesti. Keskuskauppakamarin PK-hallitusbarometrikyselyn perusteella jo noin puolet vastaajayrityksistä on osallistunut joko kauppakamareiden HHJ- tai vastaaviin hallitustyöskentelykoulutuksiin.
PK-yritysten hallituksissa on yhtiön ulkopuolisia jäseniä jo 53-prosentilla yrityksistä. Hallitusammattilaisten määrä kasvaa yrityksen koon kasvaessa. Barometriin vastanneissa yrityksissä 69 prosenttia on erittäin tyytyväinen tai tyytyväinen ulkopuolisten osaajien tuomaan hyötyyn.
– Päivittäisen työn ulkopuolelta tuleva näkee esimerkiksi tulevaisuuteen suuntaavat strategiset linjaukset uudesta, hedelmällisemmästä näkökulmasta. Erityisesti yritystalouden ja rahoituksen osaamista sekä kokemusta strategisesta työskentelystä arvostetaan, lakimies Anne Horttanainen sanoo.
Strategiapäivä ja työjärjestys
PK-yritysten hallitustyöskentely on myös aiempaa organisoidumpaa. Yli kolmasosalla barometrin vastaajista on käytössään hallituksen vuotuinen strategiapäivä ja 60 prosenttia lähettää heille kokousaineiston etukäteen. Näin toimitaan jo lähes kaikissa isoissa yrityksissä.
Reilusti yli kolmasosassa yrityksiä hallitusten toimintaa on tehostettu esimerkiksi ottamalla käyttöön hallituksen työjärjestys. Vaikka hallitusten kokoukset ovat yleensä hyvin valmisteltuja, hallitusten toivottaisiin keskittyvän entistä enemmän strategiatyöhön. Hallitusten roolina nähdään vahvasti yrityksen talouden valvonta ja strategian laadinta, mutta myös toimitusjohtajan haastaminen ja sparraus.
Hallitustyöskentelyä arvioidaan jo 40-prosentissa yrityksistä, 15 prosenttia harkitsee arviointien aloittamista. Vain harvassa yrityksessä arvioinnin tekee ulkopuolinen taho.
– Yllättävän harvassa yrityksessä arviointia käytetään hyödyksi esimerkiksi hallituksen kokoonpanoja mietittäessä, sanoo Horttanainen.
Yli puolessa yrityksistä hallituksen jäsenille ei makseta lainkaan palkkiota hallitustyöskentelystä. Suuressa osassa yrityksiä hallitus koostuukin yrityksen omistajista tai palkkatyöntekijöistä, ulkopuolisille asiantuntijoille palkkio yleensä maksetaan.
Yrityksissä kaivataan lisää tietoa toimivista palkitsemisjärjestelmistä. Yrityksissä tunnistetaan myös, että sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asioista tarvittaisiin lisäinformaatiota.
Taantumavaarasta uutta kohti
Talouden epävarmuus ei ole saanut PK-yrityksiä jähmettymään poteroihinsa. Päinvastoin, haasteet kohdataan rohkeasti uudistumalla. Peräti 40 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä ilmoitti käynnistäneensä uuden liiketoiminta-alueen. Lisäksi 29 prosentilla yrityksistä on meneillään tai suunnitteilla muu merkittävä investointi. Viennin käynnistämistä tai laajentamista suunnitteli 24 prosenttia vastaajista.
Keskuskauppakamari kysyi PK-yritysten näkemyksiä yhtiöiden hallitustyöskentelyn toimivuudesta ja tavoitteista lokakuussa. Vastaajajoukkoon kuului yli 1 000 yritysjohtajaa ympäri Suomen. Suurin osa heistä työskentelee 10–49 henkeä työllistävissä yrityksissä.
Lisätiedot:
Lakimies Anne Horttanainen, Keskuskauppakamari, 040 510 4907