Pörssiä näivettäviä säännöksiä purettava ja uudet torjuttava

EU:ssa on vireillä lukuisia pörssiyhtiöiden byrokratiaa ja raportointivelvollisuuksia lisääviä säädöshankkeita. Keskuskauppakamari listaa tuoreessa raportissaan Ylisääntelyn seuraukset – Pykälämyrsky vaikeuttaa yritysten toimintaa yhteensä 15 vaatimusta säännösten muutoksista pörssilistautumisen esteiden poistamiseksi ja Helsingin pörssin näivettymiskierteen pysäyttämiseksi.

Pörssiyhtiöitä koskeva sääntely on Keskuskauppakamarin mukaan muutettava periaatteellisempaan ja yleisluonteisempaan suuntaan, jotta erikokoiset pörssiyhtiöt voisivat vapaammin valita tarpeisiinsa sopivat käytännöt.

“Uudet ja valmisteilla olevat säännökset muodostavat kokonaisuutena kestämättömän sääntelytaakan. Eri raportointisäännöksissä on lisäksi toisistaan poikkeavat soveltamisrajat, eli jokaisen velvoitteen osalta yhtiön olisi erikseen selvitettävä, koskeeko kyseinen velvoite juuri sitä yhtiötä”, kertoo Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa .

Keskuskauppakamarin vaatimuksiin kuuluu mm. kvartaaliraportointivaatimuksen pikainen kumoaminen, lähipiiriliiketoimia koskevasta direktiivihankkeesta luopuminen, sisäpiirisääntelyn selkiyttäminen ja sukupuolikiintiöhankkeista luopuminen.

Pienet pörssiyhtiöt vapautettava uusista raportointivelvoitteista

Linnainmaa muistuttaa, että pörssiyhtiöistämme puolet on pieniä ja viidennes erittäin pieniä. 

“Raskaat raportointivelvoitteet ovat merkittävä pörssilistautumisen este. EU mahdollistaa nykyään kvartaaliraportointipakosta luopumisen, mutta byrokratiakevennystä ei ole vielä pantu Suomessa täytäntöön, vaikka yksi raportointikerta maksaa pienelle pörssiyhtiölle yli 50 000 euroa”, sanoo Linnainmaa.

Keskuskauppakamari vaatii direktiivien soveltamisrajojen yhtenäistämistä siten, että lisääntyviä raportointivelvoitteita ei kohdisteta pieniin alle 500 henkilöä työllistäviin yhtiöihin, joiden liikevaihto tai tase ei ylitä 100 miljoonaa euroa. Näillä raja-arvoilla päästäisiin eri direktiivien sekalaisten rajojen sijasta tilanteeseen, jossa ylimääräiset raportointivelvoitteet eivät koskisi useimpia pienistä pörssiyhtiöistä.

Tavanomaista liiketoimintaa ei saa pakottaa yhtiökokouskäsittelyyn

Euroopan komissio antoi huhtikuussa ehdotuksen osakkeenomistajien oikeuksia koskevan direktiivin muuttamiseksi, ja jäsenmaat muodostavat parhaillaan kantojaan. Ehdotus vie toimitusjohtajan palkitsemisen ja monet lähipiiriliiketoimet yhtiökokouksen päätettäväksi.

“Yletön lähipiiriliiketoimien sääntely on poistettava direktiivistä, ja Suomen on aktiivisesti ajettava asiaa Brysselissä”, Leena Linnainmaa vaatii.

Joidenkin pörssiyhtiöiden kohdalla direktiivi merkitsisi toteutuessaan vaatimusta päättää tavanomaisten liiketoimien kuten raaka-aineen, energian tai komponenttien hankinnasta yhtiökokouksessa. Keskuskauppakamarin raportissa haastateltu Kesla Oyj:n toimitusjohtaja Jari Nevalainen kertoo, että silloin myös Kesla Oyj:ssä tavanomaisia komponenttihankintoja jouduttaisiin käsittelemään ja hyväksyttämään yhtiökokouksissa.

“Tällainen yhtiökokousbyrokratia ei hyödytä ketään, vaan aiheuttaa vain turhia kustannuksia”, sanoo Nevalainen.

Lisätietoa:

Leena Linnainmaa, p. 050 356 1183, leena.linnainmaa@chamber.fi

Raportti: Ylisääntelyn seuraukset – Pykälämyrsky vaikeuttaa yritysten toimintaa

Tiedote: Yritysvaikutukset unohtuneet sääntelytaakan kasvaessa

Tiedote: Takkuava kaavoitus ja yksityiskohtainen rakentamissääntely hidastavat rakentamista ja nostavat hintoja

Avainsanat:

Yrityksestä

YHDESSÄ YRITYSTEN PUOLESTA