Varallisuusveron palauttaminen olisi paha virhe

Suomi luopui varallisuusveron kantamisesta vuodesta 2006 alkaen. Luopumispäätös oli hyvin perusteltu ja vastasi kansainvälistä linjaa. Usea maa on tätä ennen ja sen jälkeen luopunut kokonaan varallisuusverosta sen haitallisuuden vuoksi. Tätä nykyä varallisuusveroa kantaa enää ani harva maa. Käynnistynyt keskustelu varallisuusveron palauttamisesta Suomeen on tätä taustaa vasten huonosti perusteltu ja ajoitettu hanke.

Varallisuusveron tuotto oli olematon Varallisuusvero tuotti vuoden 2004 verotuksessa 130 miljoonaa euroa. Veroa maksoi 43 00 suomalaista. Viimeisenä vuonna (2005) veron tuotto oli pudonnut jo 85 miljoonaan euroon ja sitä maksoi enää 28 000 suomalaista. Vertailun vuoksi voidaan todeta, että tämä 85 miljoonaa euroa vastaa valtion vuoden 2010 uudesta nettovelanotosta (13 miljardia euroa) vain 0,65 prosenttia. Verolla ei täten olisi mitään todellista vaikutusta laman aiheuttaman verotulojen romahduksen paikkaamisessa, arvioi Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Pauli K Mattila. Varallisuusvero vääristi taloudellista käyttäytymistä Varallisuusvero johti aikanaan pahoihin vääristymisiin pääomien allokoitumisissa. Tämä oli seurausta siitä, että osa varoista oli kokonaan verotuksen ulkopuolella (esim. pankkitalletukset), osa varoista verotettiin, mutta niiden arvostaminen oli hyvin kevyttä (esim. osa yritysvarallisuudesta) ja osa varoista verotettiin niiden käyvistä arvoista (esim. pörssiosakkeet). Tämän epäneutraalin tilan vuoksi pääomat hakeutuivat kohteisiin, jotka eivät olleet parhaita mahdollisia ajatellen kansantalouden kokonaisuutta. Varallisuusvero johtaisi usein konfiskatoriseen verotukseen Jos varallisuusvero palaisi, monen olisi pakko allokoida varansa uudelleen. Monelle korkorahastolle on saanut viime aikoina korkotuottoa ehkä noin yhden prosenttiyksikön verran, kun inflaatio on ollut samaa luokkaa. Nimellisestä korkotuotosta on peritty pääomatuloveroa 28 %. Reaalisen tuoton (tuotto inflaation jälkeen) veroaste on ollut vähintään 50-75 %, usein yli 100 %. Viimeksi varallisuusveroprosentti oli 0,9% (vuonna 2005). Jos olematonta ehkä lähes kokonaan inflaation syömää tuottoa vielä verotettaisiin varallisuusverolla, lopputuloksena ei voisi olla mikään muu kuin rahastoista luopuminen, koska verot ylittävät jopa nimellisen tuoton, reaalisesta tuotosta puhumattakaan, arvioi Mattila. Varallisuusvero johtaisi siihen, että veronalaisia varoja alettaisiin muuntaa heti verovapaiksi varoiksi; esimerkiksi osakkeita pankkitalletuksiksi. Seurauksena olisi kurssien voimakas pudotus ja suomalaisten yritysten omistuksen siirtyminen edulliseen hintaan ulkomaille. Ulkomainen omistaja ei maksa varallisuusveroa Suomeen, eikä todennäköisesti mihinkään muuhunkaan maahan, koska varallisuusvero on maailmalla tätä nykyä entistä harvinaisempi vero. Varallisuusveron palauttamisella saataisiin aikaan pienellä lisäverotuotolla valtava kansantaloudellinen vahinko. Pelkään pahoin, että jo nyt käynnistynyt keskustelu on saanut aikaan pelkoa ja epätoivottavaa käyttäytymistä, arvioi Mattila. Lisätietoja varatoimitusjohtaja Pauli K Mattila, Keskuskauppakamari, puh. 0500 435 702

Yrityksestä

YHDESSÄ YRITYSTEN PUOLESTA

Tilaa