YRITYKSET YHÄ TYYTYVÄISEMPIÄ SUOMEN EU-JÄSENYYTEEN

Valtaosa suomalaisista yritysjohtajista katsoo EU-jäsenyyden vaikuttaneen myönteisesti oman yrityksensä toimintaan. Tyytyväisten yritysten määrä on kasvanut selvästi 2000-luvulla. Yritysjohtajat suhtautuvat aiempaa myönteisemmin myös puolustuksen kehittämiseen yhteistyössä Naton kanssa, ilmenee Keskuskauppakamarin tänään julkaisemasta Euroopan unioni vuonna 2015-selvityksestä.

Yritykset ovat lähes yksimielisiä siitä, että EU-jäsenyys on vaikuttanut myönteisesti Suomen korkotasoon, yleiseen taloudelliseen kehitykseen Suomessa sekä yritysten kaupankäyntimahdollisuuksiin EU:ssa. Yritykset painottavat entistäkin pontevammin EU:n talouteen ja kilpailukykyyn liittyviä asioita.

Energiansaanti huolestuttaa yritysjohtajia

Energiansaannin turvaaminen EU-alueella on noussut yritysten yhteiseksi huolenaiheeksi. Yritysjohtajat odottavat EU:lta konkreettisia toimia ja toivoisivat, että EU:lla olisi nykyistä enemmän toimivaltaa energiapolitiikassa.

Yritykset pitävät tärkeänä, että EU kehittää taloudellisia suhteitaan erityisesti Venäjän, Aasian ja Pohjois-Amerikan suuntaan. Lähes puolet yrityksistä kannattaisi vapaakauppa-alueen perustamista EU:n ja Venäjän välille.

Verojärjestelmien harmonisointi saa kannatusta, EU:n verotusoikeus ei

Jäsenmaiden verojärjestelmien harmonisointi saa aikaisempaa enemmän tukea varsinkin pieniltä yrityksiltä sekä palvelualan yrityksiltä. Sen sijaan yritykset tyrmäävät EU:n verotusoikeuden. EU:n toimivallan kasvattaminen verotukseen liittyvissä asioissa ei liioin saa kovin paljon tukea yrityksiltä.

Yritysten kiinnostus uusia hakijamaita kohtaan on laimeaa

EU:n laajentuminen kiinnostaa yrityksiä vähemmän kuin edellisen laajentumisen yhteydessä. Suomalaisten yritysten näkökulmasta Turkki on tärkein hakijamaa. Valtaosa yritysjohtajista toivottaisi kuitenkin Norjan, Sveitsin tai Islannin tervetulleiksi EU:n jäseniksi.

Nato tärkeämpi kuin EU:n yhteiset puolustusjoukot

Yritysjohtajat pitävät yhteistyötä Naton kanssa Suomen kannalta varteenotettavimpana vaihtoehtona puolustuksen kehittämisessä. Yritysjohtajien mielipiteissä on tapahtunut merkittävä muutos vuodesta 1999, jolloin eniten kannatusta saivat EU:n yhteiset kriisinhallintajoukot. Yhä useampi yritysjohtaja kannattaa puolustuksen kehittämistä yhdessä EU:n kanssa, jos yhteiset joukot keskittyvät myös puolustustehtäviin.


Euroopan unioni vuonna 2015 -selvitys perustuu kauppakamareiden luottamushenkilöille syys-lokakuussa 2006 tehtyyn kyselyyn. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 372 luottamushenkilöä, jotka edustavat laajasti suomalaista elinkeinoelämää. Keskuskauppakamari julkaisi vastaavan selvityksen joulukuussa 1999, kun Suomi edellisen kerran toimi Euroopan unionin puheenjohtajamaana.

Koko selvitys on luettavissa tiedotteen lopussa olevasta liitetiedostosta.


Lisätiedot:
Keskuskauppakamarin viestintä: viestintäpäällikkö Tuula Tiihonen, GSM 050 571 5090
Asiamies Pirjo Liukas, Keskuskauppakamari puh. 6969 6623,
Toimitusjohtaja Kari Jalas, Keskuskauppakamari, puh. 6969 6618
Varatoimitusjohtaja Pentti Mäkinen, Keskuskauppakamari, puh. 6969 6628

Yrityksestä

YHDESSÄ YRITYSTEN PUOLESTA

Liitteet & linkit