Yritysvaikutukset unohtuneet sääntelytaakan kasvaessa

Keskuskauppakamari selvitti määrällisesti yritysvaikutusten arvioinnin osuutta Suomessa vuonna 2013 annetuista 221 hallituksen esityksestä. Hallituksen esitysten 11 000 sivusta 68 sivua eli 6 promillea osoittautui yritysvaikutuksia käsitteleväksi. Tieto selviää Keskuskauppakamarin tuoreesta raportista  Ylisääntelyn seuraukset – Pykälämyrsky vaikeuttaa yritysten toimintaa.  “Sama ongelma vaivaa EU:n sääntelyä: yritysvaikutusten arviointi jää luvattoman heikoksi”, sanoo Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa.

Keskuskauppakamari haluaa kiinnittää huomiota yritysten liiketoimintaa vaikeuttavaan ylisääntelyyn raportillaan, joka kartoittaa hallinnollista taakkaa ja toimimattomia säännöksiä eri toimialoilla. Raportti sisältää yritysesimerkkejä ja -haastatteluita eri puolilta Suomea, kahvilan arjesta julkisten hankintojen pulmiin. Raportti listaa myös konkreettisia toimenpiteitä hallintotaakan keventämiseksi esimerkiksi rakentamista jumittavan kaavoituksen ja rakentamismääräysten sekä pörssiyhtiöiden sääntelytaakan osalta.

“Tarvitsemme byrokratian purkutalkoot. Valtioneuvoston toimintaohjelma yritysten hallinnollisen taakan vähentämiseksi 25 prosentilla ajoi karille, eikä todellisiin toimiin ylisääntelyn purkamiseksi ole ryhdytty”, toteaa Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa.

Suomen aktivoiduttava EU:ssa

EU:lla on keskeinen asema suomalaisen teollisuuden tulevaisuuden suhteen. Lisäksi EU:ssa on vireillä lukuisia pörssiyhtiöiden byrokratiaa ja raportointivelvollisuuksia lisääviä säännöshankkeita. Linnainmaa näkee hallituksen peruslinjassa vakavan ongelman.

“Lähtökohdaksi on otettu, että hallitus kannattaa kaikkia Euroopan komission ehdotuksia. Silti on tapana syyttää EU:ta lisääntyvästä sääntelystä, vaikka Suomi voisi aktiivisesti toimien vaikuttaa säännöksiin. EU:n selän taakse meneminen, kun Suomi on itse ollut ensimmäisten joukossa kannattamassa uusia velvoitteita ja byrokratiaa, on epäreilua ja ruokkii EU-vastaista ilmapiiriä perusteettomasti”, Linnainmaa arvioi tilannetta.

Teollisuudelle sallittava tulevaisuus Suomessa

Suomen kannalta erityisen ongelmallisena voidaan pitää EU:n yksipuolista ilmastopolitiikkaa, sillä Suomen viennistä edelleen yli puolet tulee perusteollisuudesta. EU:n osuus maailman päästöistä vähenee, ja EU:n osuuden maailman kasvihuonepäästöistä arvioidaan laskevan noin 5 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.

“Päästöjen osuuden vähenemisestä huolimatta EU heikentää yritystensä toimintaolosuhteita yksipuolisella ilmastopolitiikalla. Yhteiskunnan rahoittamisen kannalta on välttämätöntä, että sallimme teollisuudelle tulevaisuuden Suomessa”, Linnainmaa vaatii.

Linnainmaan mukaan Suomen tulisi ajaa EU:ssa vahvasti sitä, että EU keskittää voimavaransa maailmanlaajuisen ja kilpailukykyvaikutuksiltaan tasapuolisen ilmastosopimuksen luomiseen.

“EU:n yksipuoliset ilmastotavoitteet eivät edistä ilmaston suojelua. Kaikki teollisuusmaat on saatava mukaan. Nykypolitiikka ajaa eurooppalaista ja ennen kaikkea suomalaista teollisuutta vähemmän säänneltyihin ja valvottuihin maihin. Näin ympäristön kokonaiskuormitus lisääntyy”, Linnainmaa huomauttaa.

Lisätietoa:

Leena Linnainmaa, p. 050 356 1183, leena.linnainmaa@chamber.fi

Raportti: Ylisääntelyn seuraukset – Pykälämyrsky vaikeuttaa yritysten toimintaa

Tiedote: Pörssiä näivettäviä säännöksiä purettava ja uudet torjuttava

Tiedote: Takkuava kaavoitus ja yksityiskohtainen rakentamissääntely hidastavat rakentamista ja nostavat hintoja

Avainsanat:

Yrityksestä

YHDESSÄ YRITYSTEN PUOLESTA