Kunta-alan talous- ja rahoitusjohto: Työhyvinvointi hillitsee eläkemaksuja

Kunta-alan talous- ja rahoitusjohdon mielestä työhyvinvoinnista huolehtiminen työpaikalla hillitsee eläkemaksuja. Kunta-alan talous- ja rahoitusjohdosta jopa 91 prosenttia katsoo, että työhyvinvointia edistämällä voidaan vaikuttaa varhaiseläkekustannuksiin ainakin jossakin määrin.

Suurin osa talous- ja rahoitusjohdosta kokee myös tuntevansa varhaiseläkkeistä aiheutuvat kustannukset. Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Pauli Formaa ilahduttaa varsinkin se, että tietämys kustannuksista näyttää lisääntyneen.

- Nyt tehdyssä selvityksessä 68 prosenttia kaikista kunta-alan talous- ja rahoitusjohtajista kertoi tuntevansa varhaiseläkkeisiin liittyvät menot. Kuntien ja kaupunkien talousjohdosta peräti 77 prosenttia tunsi varhaiseläkkeistä koituvat menot, Forma kertoo.

Lisäksi kunnallisen eläkejärjestelmän varhaiseläkeperusteinen ns. varhe-maksun katsotaan kannustavan varhaiseläkkeiden välttämiseen. Kaksi kolmesta talous- ja rahoitusjohtajasta oli sitä mieltä, että varhaiseläkeperusteinen maksu kannustaa vähintään jossakin määrin työnantajia varhaiseläkkeiden välttämiseen. Talous- ja rahoitusjohdon mielestä myös varhaiseläkkeistä aiheutuvat kustannukset vaikuttavat johtamiseen. 67 prosenttia vastaajista oli ainakin osin samaa mieltä.

- Johtamisella näytetään esimerkkiä välittämisen toimintakulttuurista. Siis siitä, että halutaan yhdessä tarttua ja löytää ratkaisu sellaisiin hälytysmerkkeihin, jotka pitkittyessään saattavat johtaa työkyvyttömyyteen. Tilanteisiin pitää tarttua jo silloin, kun kyse on esimerkiksi lisääntyneistä sairaspoissaoloista, tuki- ja liikuntaelinvaivoista tai huonosta työilmapiiristä, toteaa työhyvinvointipäällikkö Taina Tuomi.

Talous- ja rahoitusjohdon mielestä kunnallisten päättäjien tiedoissa olisi eläkemaksujen suhteen parantamisen varaa. Kolme neljästä talous- ja rahoitusjohtajasta katsoo, etteivät poliittiset päättäjät kunnissa ja kuntayhtymissä tunne riittävästi varhaiseläkkeistä työnantajalle koituvia kustannuksia.

- Työssä jatkamista tukevaa toimintaa kunta-alalla veisi eteenpäin se, jos poliittiset päättäjät ymmärtäisivät paremmin sen, mitä työkyvyttömyys kokonaisuudessaan maksaa, painottaa Forma ja mainitsee, että kunta-alalla työkyvyttömyysmenot ovat noin 440 miljoonaa euroa vuodessa.

Korotettu karttuma kannustaa työssä jatkamiseen

Kunnallisen talous- ja rahoitusjohdon näkemyksen mukaan viimeisinä työvuosina saatava normaalia suurempi eläkekarttuma kannustaa työurien pidentämiseen. 69 prosenttia oli ainakin osin tätä mieltä.

Tulokset ilmenevät Kevan toimintaympäristöselvityksestä, joka tehtiin nyt toista kertaa. Selvityksessä kysyttiin Kevan jäsenyhteisöjen eli kuntien, kaupunkien ja kuntayhtymien sekä kunnallisten osakeyhtiöiden ja säätiöiden talous- ja rahoitusjohdon näkemyksiä muun muassa varhaiseläkkeistä aiheutuvista maksuista. Selvityksen vastausprosentti oli 55 prosenttia ja vastaukset kerättiin viime vuoden lopulla.

Lisätietoja:
tutkimus- ja kehittämisjohtaja Pauli Forma, p. 020 614 2450
työhyvinvointipäällikkö Taina Tuomi, p. 020 614 2668

Keva huolehtii kunta-alan, valtion ja kirkon henkilöstön eläkeasioista, hoidamme noin 1,3 miljoonan julkisen sektorin työntekijän ja eläkkeensaajan työeläkepalveluita. Keva vastaa kunta-alan henkilöstön eläkkeiden rahoituksesta ja eläkevarojen sijoittamisesta. Sijoitusomaisuutemme on noin 28,8 miljardia euroa (31.12.2010). Palveluksessamme on noin 540 henkilöä.

Yrityksestä

Keva huolehtii kunta-alan, valtion, kirkon ja Kelan henkilöstön eläkeasioista, hoidamme noin 1,3 miljoonan julkisen sektorin työntekijän ja eläkkeensaajan työeläkepalveluita. Keva vastaa kunta-alan henkilöstön eläkkeiden rahoituksesta ja eläkevarojen sijoittamisesta.

Tilaa

Liitteet & linkit