Osatyökyvyttömyyseläkeläisistä valtaosalla sairauspoissaolot ovat vähentyneet
”Neljään vuoteen ei sairauslomia, kivut vähenneet huomattavasti!”
Kunta-alalla työskentelevistä osatyökyvyttömyyseläkeläisistä jopa 70 prosentilla sairauspoissaolot ovat vähentyneet osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen myötä. 90 prosenttia vastaajista ilmoittaa osatyökyvyttömyyseläkkeen olleen hyvä ratkaisu tilanteessaan. Neljä viidestä kokee, että heidän yleinen hyvinvointinsa on parantunut. Osatyökyvyttömyyseläke vaikuttaa toimivalta ratkaisulta henkilölle, jonka työkyky on alentunut.
Varhaisen tuen toimenpiteet työpaikalla ovat melko vähäisiä, sillä kolme viidestä vastaajasta ilmoitti, että työpaikalla ei ole tehty toimenpiteitä, joilla olisi helpotettu työntekoa ennen eläkkeen hakemista. Osatyökyvyttömyyseläkkeestä ei myöskään tiedetä kunnissa vielä kovin laajasti.
Tulokset käyvät ilmi Kevan osatyökyvyttömyyseläkkeitä koskevasta tutkimuksesta. Tutkimuksessa tarkasteltiin osatyökyvyttömyyseläkkeen toimivuutta kunta-alalla osatyökyvyttömyyseläkeläisten itsensä arvioimana. Tutkimukseen vastasi noin 750 kunta-alantyöntekijää.
Tyypillinen osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtynyt kuntatyöntekijä on alemman koulutuksen saanut, 57-vuotias nainen, jolla on tuki- ja liikuntaelinten sairaus tai sairauksia. Hän kokee fyysisen työkykynsä huonommaksi kuin henkisen työkykynsä. Osatyökyvyttömyyseläkkeelle on päädytty selvästi useammin tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi kuin esimerkiksi mielenterveysongelmien vuoksi.
Jopa yhdeksän kymmenestä töissä vielä vuoden eläkkeen jälkeen
Vaikka osatyökyvyttömyyseläke ei edellytä työntekoa, sillä on kuitenkin selvästi työelämään integroiva vaikutus, sillä 85 % vastaajista on työelämässä. Alle vuoden kestäneissä osatyökyvyttömyyseläkkeissä työssäkäyntiaste on 91 %. Lisäksi monet vastaajista uskovat jaksavansa jatkaa työelämässä vanhuuseläkeikään saakka tai ainakin lähelle sitä.
Neljä viidestä osatyökyvyttömyyseläkeläisestä kokee, että heidän yleinen hyvinvointinsa on parantunut osatyökyvyttömyyseläkkeen myötä. Sekä fyysinen että psyykkinen elämänlaatu oli parantunut. Monet kokivat myönteisenä myös sen, että pystyivät osa-aikaisen työskentelyn avulla säilyttämään edelleen yhteyden työelämään ja omaan ammattiin.
Työjärjestelyihin huomiota
Hälyttävämpi tulos on, että jopa puolet osatyökyvyttömyyseläkeläisistä kokee tämänhetkisen työnsä liian kuormittavana. Kuormitusta kokevat etenkin ne, joilla on tuki- ja liikuntaelinten sairauksia. Kuormitus voi johtua ainakin osittain siitä, että vain kolmannes ilmoittaa vaihtaneensa työpaikkaa tai työtehtäviä osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen myötä. Suurin osa on siis jatkanut entisessä työssään vähennetyllä työajalla.
Tutkija Pirjo Saaren mukaan tuloksista käy ilmi, että joskus osatyökyvyttömyyseläke voi tarkoittaa samojen työtehtävien tekemistä lyhennetyllä työajalla.
- Tuntuukin, että välillä työnantajat saattavat sekoittaa tämän osa-aikaeläkkeeseen, joka taas ei edellytä työkyvyn heikentymistä. Osatyökyvyttömyyseläkkeessä kuitenkin työntekijän työkyky on alentunut ja tästä johtuen työpaikalla tulisi aina miettiä työn muokkaamista niin, että työntekijän terveydelliset rajoitteet huomioidaan. Pelkät työaikajärjestelyt eivät useinkaan riitä, kertoo tutkija Pirjo Saari.
Varhaisen tuen toimenpiteissä parantamisen varaa
Varhaisen tuen toimenpiteet työpaikalla ovat tulosten mukaan melko vähäisiä, sillä kolme viidestä vastaajasta ilmoitti, että työpaikalla ei ole tehty toimenpiteitä, joilla olisi helpotettu työntekoa ennen eläkkeen hakemista.
- Työpaikoilla tulisi kiinnittää huomiota varhaiseen tukeen. Tehokkaalla varhaisella tuella ennaltaehkäistään työkykyongelmien pahenemista, säästetään esim. sairauspoissaolojen kustannuksissa ja voidaan usein ehkäistä osatyökyvyttömyyseläkeelle tai työkyvyttömyyseläkkeelle jäämistä, Saari toteaa.
Osatyökyvyttömyyseläkkeen mahdollisuudesta ei tiedetä laajasti
Tutkimuksessa kävi ilmi, että osatyökyvyttömyyseläkkeestä ei vielä tiedetä kovin laajasti. Kaikkein hankalammaksi tilanteen kokevat ne, joiden työkyky on muutenkin huono: sairaana ei jaksa itse etsiä tietoa. Myös työnantajan ja etenkin esimiesten tietämys osatyökyvyttömyyseläkkeistä on melko vähäistä.
- Esimiehillä ei yleensä ole tietoa siitä, miten osatyökyvyttömyyseläketapauksissa tulisi toimia, koska omalle kohdalle sattuu osatyökyvyttömyyseläkkeelle hakevia työntekijöitä todennäköisesti varsin harvoin, jos ollenkaan. Siksi olisikin hyvä, jos organisaatiossa olisi esimiesten tukena joku keskitetty taho, jolla olisi tietoa asiasta, Saari arvioi.
Tutkimuksen taustaa
Tutkimus on osa Kevan laajempaa kunta-alan osatyökyvyttömyyseläkkeisiin liittyvää tutkimushanketta.
Julkaisu ”Jaksaa käydä vielä töissä, jopa nauttii siitä - Osatyökyvyttömyyseläkkeen toimivuus kuntatyössä” on luettavissa oheisesta pdf:stä tai Kevan internet-sivuilla (www.keva.fi).
Lisätietoja
Tutkija Pirjo Saari
puh. 020 614 2094 tai 0400 341 390
Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Pauli Forma
puh. 020 614 2450 tai 040 525 4530
Eläkejohtaja Helena Pankakoski
puh. 020 614 2409 tai 040 562 7410
Keva huolehtii kunta-alan, valtion ja kirkon henkilöstön eläkeasioista, hoidamme noin 1,3 miljoonan julkisen sektorin työntekijän ja eläkkeensaajan työeläkepalveluita. Keva vastaa kunta-alan henkilöstön eläkkeidenrahoituksesta ja eläkevarojen sijoittamisesta. Sijoitusomaisuutemme on noin 27,9 miljardia euroa (30.9.2011). Palveluksessamme on noin 540 henkilöä.