Rääppiäistyöt eivät kiinnosta lähellä eläkeikää

Lähellä eläkeikäänsä olevat julkisen sektorin työntekijät haluavat, että viimeisinä työvuosina heidän toimenkuvansa työssä pysyy mahdollisimman pitkälti ennallaan ja työ tuttuna ja turvallisena. Esimerkiksi tietotekniikkaan liittyvät uudet asiat aiheuttavat ärsytystä.

Ihannetapauksessa toimenkuviin saadaan kevennystä ennen eläkkeelle siirtymistä. Eläkkeelle taas ajavat haasteettomat ”rääppiäistyöt” ja työnantajan olematon kiinnostus työntekijän tekemisiin.

Tiedot ilmenevät julkisen sektorin työeläkevakuuttaja Kevan teettämästä tutkimuksesta, jonka toteutti tutkimusyritys 15/30 Research. Tutkimuksessa seurattiin kymmenen lähellä eläkeikäänsä olevan julkisen sektorin työntekijän työpäiviä sekä haastateltiin heitä, heidän esimiehiään ja puolisoitaan. Tutkittavat henkilöt olivat terveyskeskuslääkäri, sairaanhoitaja, laitosapulainen, lastenhoitaja, opettaja, yliaktuaari, sihteeri, maanmittaaja, poliisi ja pappi.

Työn hektisyys vähentää lähellä eläkeikää olevien voimavaroja

Tärkeitä voimavaroja lähellä eläkeikää olevilla työntekijöillä on itse työ, työtoverit, vaikutusmahdollisuudet työssä sekä pitkän kokemuksen tuomat hyödyt. Esimerkiksi pappi koki pystyvänsä tekemään työtä vapautuneemmin kuin nuorempana.

Kiire ja työn hektisyys söivät kaikkien tutkittujen työntekijöiden voimavaroja. Leikkaussalihoitajalla oli samassa ajassa enemmän leikkauksia kuin aikaisemmin. Myös papit hoitavat erilaisia kirkollisia toimituksia enemmän kuin aikaisemmin.

Työtä häiritseviä tehtäviä olivat myös erilaisten tukitehtävien lisääntyminen, avustavien resurssien heikkeneminen, haasteettomat työtehtävät ja tiedon runsaus.

- Monet nykypäivän työelämän yleisistä kuormitustekijöistä vaikuttavat voimakkaimmin juuri vanhimpiin työntekijöihin. Olisi tärkeää, että lähellä eläkeikää olevien työntekijöiden työkuormaa kyettäisiin työpaikoilla sopeuttamaan, kertoo Kevan tutkimus- ja kehittämisjohtaja Pauli Forma.

Lähellä eläkeikää olevia työntekijöitä arvostetaan julkisella sektorilla. Arvostus kuitenkin vaihtelee. Tieto-taito-intensiivisillä aloilla, kuten terveydenhuollossa koetaan, että lähellä eläkeikää olevien työntekijöiden työtä arvostetaan. Heillä on merkittävästi tietoa ja taitoja, joita muut työntekijät ja organisaatio tarvitsevat. Sen sijaan suorittavissa tehtävissä työskentelevät ovat vähemmän varmoja tekemänsä työn arvostuksesta.

Työuria pidennetään, jos työ on tarpeeksi haastavaa

Ennen kaikkea terveydelliset syyt saavat työntekijän jäämään eläkkeelle ennen eläkeikää tai alimmassa mahdollisessa eläkeiässä. Jos työntekijä ei koe työtä haastavana ja osaamista hyvin vastaavana, hän valitsee helpommin eläkkeelle jäämisen etenkin, kun työssä jaksaminen alenee iän myötä. Työntekijät jäävät eläkkeelle mielellään myös silloin, kun he kokevat, että oma velvollisuus työnantajaa ja suomalaista yhteiskuntaa kohtaan on täytetty.

- Tulokset osoittavat, että eläkkeelle jääminen on monesta tekijästä kiinni. Työn pitää olla haastavaa, mutta ei liian haastavaa, jotta päätös jatkaa työssä syntyy, kertoo Pauli Forma.

Hyvä fyysinen ja psyykkinen työkunto on puolestaan perusta työurien jatkamiselle. Työssä jatkaminen kiinnostaa, jos terveydentilan lisäksi työ koetaan haastavana ja tyydytystä tuovana sekä työyhteisölle lisäarvoa tuottavana. Ellei työntekijällä ole terveydellisiä ongelmia, myös taloudellinen kannustin vaikuttaa työurien jatkamiseen.

- Työuria pidennetään myös velvollisuudentunnosta työnantajaa ja omaa toimea kohtaan siirtymällä eläkkeelle vasta, kun pätevä seuraaja on löytynyt, Forma huomauttaa.

Myös perhe ja lähiyhteisö vaikuttavat eläkepäätöksiin. Puolison vaikutus työntekijän eläkepäätökseen on kuitenkin lähinnä välillinen. Päätöksentekoa pidetään henkilön omana asiana, ja hänen tekemäänsä päätöstä tuetaan. Jo eläkkeellä oleva puoliso saattaa kuitenkin vaikuttaa siihen, että työntekijä päättää jäädä eläkkeelle, erityisesti jos haaveillaan yhteisestä laatuajasta.

Eläkkeelle siirtymisestä ei juuri puhuta työpaikoilla

Eläkkeelle siirtymistä ja työurien jatkamista käsitellään yleisimmin kehityskeskustelujen yhteydessä. Kehityskeskusteluista huolimatta eläköityminen on yleensä työntekijävetoista, henkilökohtaista ja sitä vaivaa suunnitelmallisuuden puute.

Eläkkeelle siirtymistä pidetään pitkälti työntekijän omana asiana, esimiehillä ei ole tapana kannustaa työntekijää suuntaan tai toiseen. Työpaikkojen kulttuuri voi olla sellainen, että eläköitymiseen liittyviä kyselyjä pidetään jopa epäsovinnaisena uteluna. Sekä työntekijä että työnantaja ovat omaksuneet ”ilmoituskäytännön” eläkkeelle jäämisessä, ja eläköitymissuunnitelmia esim. 2–5 vuoden aikaperiodilla ei juurikaan tehdä.

- Puolin ja toisin olisi hyväksi, jos eläkkeelle siirtyminen olisi työpaikoilla luonteva puheenaihe. Silloin työnantaja osaisi ja pystyisi varautumaan tilanteeseen. Myös työntekijän työuran päätökselle on eduksi, jos asia on läpinäkyvästi esillä työpaikalla, selventää Pauli Forma.

Eläkkeelle jääminen aiheuttaa haikeutta

Eläkkeelle siirtymiseen liittyy monenlaisia ajatuksia. Yhtäältä työntekijät ovat helpottuneita ja suunnittelevat lisääntyneen vapaa-ajan käyttöä matkusteluun ja mökkeilyyn. Myös lastenlasten hoitoa suunnitellaan ja haaveillaan ajan antamisesta itselle ja puolisolle. Toisaalta olo on haikea, kun joudutaan luopumaan työstä ja työyhteisöstä. Lisäksi ollaan huolissaan siitä, miten uusi arki alkaa sujua ja mitä lähestyvä vanhuusikä tuo tullessaan.

- Vanhuus konkretisoituu eläkkeelle siirryttäessä. Työ voi symbolisoida nuoruutta ja tämä murtuu eläkkeelle siirtymisen myötä, toteaa tutkimuskonsultti Samil Aledin.

Tutkimuksen toteutus

Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin kymmenessä etnografisessa tutkimuksessa, jotka toteutettiin huhti- toukokuun aikana 2013. Tutkimushaastattelut taltioitiin digitaalisella videokameralla. Valtaosaan tutkimuskeskusteluista osallistuivat eläköityvän (= muutaman vuoden sisään eläkkeelle jäävän) tutkittavan lisäksi myös tutkittavan esimies ja puoliso.

Tätä tutkimusmenetelmää on sovellettu harvoin eläkkeelle siirtymistä käsittelevissä tutkimuksissa.

Lisätietoja antavat

Kevan tutkimus- ja kehittämisjohtaja Pauli Forma, 020 614 2450 tai pauli.forma@keva.fi

15/30 Researchin tutkimuskonsultti Samil Aledin, 050 5967 365 tai samil.aledin@1530.fi

Raportti

Tutkimusraportti on ohessa liitteenä.

Toimituksille tiedoksi

Keva järjestää tiistaina 3.12. klo 8.30–11.30 60 ja risat -seminaarin, jossa julkistetaan yli 60-vuotiaiden julkisen sektorin työntekijöiden kyselytutkimuksen tulokset. Vastauksia saadaan mm. seuraaviin kysymyksiin: Milloin päätös eläkkeelle siirtymisestä tehdään? Ketkä tähän pohdintaan osallistuvat? Mitä eläkeajalta odotetaan?

***

Keva huolehtii kunta-alan, valtion, kirkon ja Kelan henkilöstön eläkeasioista, hoidamme noin 1,3 miljoonan julkisen sektorin työntekijän ja eläkkeensaajan työeläkepalveluita. Keva vastaa kunta-alan henkilöstön eläkkeiden rahoituksesta ja eläkevarojen sijoittamisesta. Sijoitusomaisuutemme on noin 35,3 miljardia euroa (30.6.2013). Palveluksessamme on noin 520 henkilöä.

Yrityksestä

Keva huolehtii kunta-alan, valtion, kirkon ja Kelan henkilöstön eläkeasioista, hoidamme noin 1,3 miljoonan julkisen sektorin työntekijän ja eläkkeensaajan työeläkepalveluita. Keva vastaa kunta-alan henkilöstön eläkkeiden rahoituksesta ja eläkevarojen sijoittamisesta.