Suomalaiset tuntevat vastuunsa ja uskovat itseensä kasvattajana

Suomalaiset tuntevat vastuunsa ja uskovat itseensä kasvattajana Kotivinkin suuren kasvatustutkimuksen tulokset ovat kannustavaa luettavaa. Vanhemmuus ei suinkaan ole kadoksissa. Suomalaiset kasvattajat tuntevat vastuunsa ja luottavat itseensä. Perheissä keskustellaan, hellitään, vaalitaan rehellisyyden ja toisten kunnioittamisen tapaisia arvoja ja asetetaan lapsille rajoja. Kasvattajat antavat itselleen hyvän, jopa kiitettävän arvosanan, vaikka myös tunnustavat menettävänsä joskus malttinsa. Tämä paljastuu Kotivinkin teettämässä kasvatustutkimuksessa, jonka TNS Gallup Oy toteutti. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää vanhempien mielipiteitä lasten kasvatukseen liittyvistä asioista. Aihealueita olivat mm. arvot ja suhde yhteiskuntaan, vanhempien yhteistyö ja henkilökohtainen toiminta kasvattajana ja lapsille asetetut rajat. Tavallisten perheiden arjen esiin nostava tutkimus osoitti kasvatusilmapiirin suuren muutoksen viimeisen sukupolven aikana. Lähes kaikki vanhemmat halusivat toteuttaa kasvatusmallia, jossa keskustellaan ongelmista, arvostetaan lasta ja kuunnellaan hänen mielipidettään. Näin vastattiin riippumatta siitä, oliko vanhempi itse saanut kokea sellaista kasvatusta tai ei. Ruumiillinen kuritus on katoamassa kasvatuskulttuurista. Vanhemmat halusivat katkaista ruumillisen kurituksen perinteen. Sen sijaan suomalaisissa kodeissa jaetaan auliisti hellyyttä, erityisesti pienille lapsille. Mitä isommaksi lapset kasvavat, sitä satunnaisemmiksi hellyyden osoitukset käyvät. Rakkautta kuitenkin osoitetaan myös kuuntelemalla lasta ja juttelemalla lapsen kanssa. Päivittäin niin tekevät lähes kaikki vanhemmat. Lapset saavat myös lähes päivittäin kehuja tekemisistään. Lapsille asetettiin selkeitä rajoja siihen, minkä ikäisenä mitäkin saa tehdä. Vastaajien taustatekijöistä riippumatta ikärajoille oli hyvin johdonmukainen linja. Alle 6-vuotiaat ovat vielä pihalla leikkimistä lukuunottamatta vanhempien jatkuvassa valvonnassa. Ala-asteikäisille asetetuissa rajoissa on selkeästi enemmän hajontaa, mutta teini-iän lähestyessä vanhempien rivit tiivistyvät. Kuudentoista vuoden ikä on portti moneen asiaan. Tutkimus paljasti myös sen, minkä moni murkku jo tiesikin: isältä lupa heltiää helpommin. Vanhempien kasvatustehtävää vaikeuttavat eniten pitkät työpäivät ja kiire. Lähes puolet 35-44 -vuotiaista vanhemmista mainitsee ne ongelmakseen, isät äitejä useammin. Perinteinen roolijako näkyy myös siinä, että kotitöiden paljous taas vaivaa edelleenkin äitejä enemmän kuin isiä. Tukea kasvatustehtäväänsä vanhemmat saavat tasapuolisesti sekä omilta vanhemmiltaan että toisilta samanikäisten lasten vanhemmilta. Päiväkoti ja koulu ovat myös tärkeässä roolissa, mutta koululta odotettaisiin hieman nykyistä enemmän tukea. Vanhemmuutta helpottamaan toivottiin ensisijaisesti korotusta lapsilisiin ja kotihoidon tukiin. Arvattavasti eniten sitä toivoivat nuoret vanhemmat ja pienten lasten vanhemmat. Paljon puhutusta arvottomuuden ja välinpitämättömyyden kasvusta ei näy lastenhuoneissa jälkeäkään. Omille lapsille välitetyistä arvoista nousivat tärkeimmiksi rehellisyys, toisten kunnioittaminen ja huomioonottaminen, oikeudenmukaisuus ja terve itsetunto. Lisätietoja: Kotivinkki, Anneli Myller, puh. 09 - 773 95 211 TNS Gallup, Marianne Lindholm, puh. 09 - 613 500 ------------------------------------------------------------ Tämän tiedon Teille välitti Waymaker, http://www.waymaker.fi Seuraavat tiedostot ovat ladattavissa: http://www.waymaker.net/bitonline/2004/02/24/20040224BIT00340/wkr0001.doc http://www.waymaker.net/bitonline/2004/02/24/20040224BIT00340/wkr0002.pdf