Lastensuojelun Keskusliitto: Turvapaikanhakijalapsia kohdeltava ennen kaikkea lapsina - Lastensuojelujärjestöjen ammattitaitoa tulisi hyödyntää

Suomesta on tänä vuonna hakenut turvapaikkaa ennätysmäärä lapsia ilman huoltajaa. Suuren hakijamäärän vuoksi vastaanottokeskusten paikkamäärät eivät enää riitä. Uusia toimijoita turvapaikan hakijoiden vastaanottoon etsitään aktiivisesti. Myös jo toiminnassa oleviin vastaanottokeskuksiin järjestellään lisäpaikkoja.

Yleismaailmallinen lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa kohtelemaan turvapaikanhakijalapsia ennen kaikkea lapsina, muistuttaa Taina Martiskainen Lastensuojelun Keskusliitosta.

– Heidän statuksensa ulkomaalaisina tai maahanmuuttajina pitäisi aina olla toissijaista.
Nyt Suomeen tulleista lapsista suurin osa on 15–17-vuotiaita ja pian täysi-ikäisiä, mutta silti edelleen lapsia. Lastensuojelulain soveltamista näihin lapsiin tulisikin pohtia vakavasti.

– He voivat olla vaikeammassa asemassa kuin lastensuojelun piiristä itsenäistyvät suomalaiset lapset. He ovat tulleet maahan ilman huoltajaa ja hyvinkin traumatisoivista olosuhteista. Mikäli näihin lapsiin sovellettaisiin lastensuojelulakia, meillä olisi paremmat keinot auttaa heitä. Nyt heillä ei esimerkiksi ole 18 vuotta täytettyään oikeutta lastensuojelulain mukaiseen jälkihuoltoon, painottaa Martiskainen.

Lapsen etu vaarassa

Kotouttamislain mukaan turvapaikanhakijalapselle tulee määrätä edustaja käyttämään lapsen puhevaltaa ja huolehtimaan lapsen edun toteutumisesta. Edustajan löytäminen yli 600 lapselle voi olla vaikeaa.
– Edustajan tehtävä on itsessään jo haastava. Nykyisessä tilanteessa moni edustaja voi joutua tehtävään ilman riittäviä valmiuksia. Tämä on ongelmallista lapsen oikeusturvan kannalta, painottaa Martiskainen.
Ei ole myöskään lapsen edun mukaista, että he nykyisessä tilanteessa joutuvat odottamaan edustajaa jopa viikkokausia, eikä varsinaista turvapaikanhakuprosessia saada käyntiin.

Lastensuojelujärjestöjen ammattitaito käyttöön

Suuri tulijamäärä aiheuttaa myös lasten vastaanotossa monia ongelmia. Vaarana on, että ylitäydet vastaanottokeskukset eivät pysty pitämään palvelujen laatua tasaisena. Monessa nopeasti perustetussa yksikössä työ voidaan joutua aloittamaan melko vähäisellä valmistautumisella ja ilman riittävää ammattitaitoa.

Pelkästään paikan löytäminen ilman huoltajaa tulleelle turvapaikanhakijalapselle ei kuitenkaan riitä. Lapset tarvitsevat paljon tukea, ystäviä ja esimerkiksi vapaa-ajantoimintaa. Lastensuojelun Keskusliitto onkin vedonnut jäsenyhteisöihinsä näiden lasten auttamiseksi.
– Lastensuojelujärjestöjen ammattitaitoa olisi ehdottomasti nyt hyödynnettävä, painottaa Lastensuojelun Keskusliiton ohjelmapäällikkö Seppo Sauro.
– Myös muut järjestöt voisivat ojentaa auttavan kätensä. Monen järjestön vapaaehtoistoiminta voisi tästä löytää uuden kohteen. Yhteisen kielen puuttuessa erityisen merkittävää olisi taiteen, urheilun ja musiikin parissa tehtävä työ.


Lisätietoja:
suunnittelija Taina Martiskainen
Lastensuojelun Keskusliitto
puh. 3296 0203, 040 7313014
taina.martiskainen@lskl.fi

Yrityksestä

Lastensuojelun Keskusliitto toimii yhteiskuntapoliittisena vaikuttajana lapsia koskevassa päätöksenteossa. Lastensuojelun Keskusliitto luotaa yhteiskuntaa lapsen ja lastensuojelun näkökulmasta ja on lastensuojelun vastuullinen kehittäjä.

Tilaa

Liitteet & linkit