Pitkä käsittelyaika ja perheen yhdistämisen vaikeus

Lastensuojelun Keskusliitto Yksin Suomessa -julkistamistilaisuus 6.3.02 klo 10, Adams-sali, Erottajankatu 15-17, Helsinki TiedoteJulkaistavissa 6.3. klo 10 Pitkä käsittelyaika ja perheen yhdistämisen vaikeus yksintulleiden pakolaislasten suurimpia ongelmia *Yksin tulleiden turvapaikanhakijalasten suurin ongelma on hakemusten kohtuuttoman pitkä käsittelyaika. *Myös perheen yhdistäminen kangertelee. Jos lapsi ei saa pakolaisen asemaa, perheen yhdistäminen on lähes mahdotonta. *Turvapaikkaprosessissa lapsen todistustaakka on kohtuuton * Lastensuojelun Keskusliiton Yksin Suomessa -projektiselvityksen mukaan nämä ovat keskeisiä epäkohtia Suomeen ilman huoltajaa tulleiden turvapaikkaa hakevien lasten asemassa. Projektissa haastatellut pakolaislapset puolestaan kokivat tulevaisuutensa epävarmana ja tilanteensa henkisesti raskaana. Tällä hetkellä kuutisenkymmentä yksin tullutta lasta odottaa päätöstä siihen, voivatko he jäädä Suomeen ja saavatko perheensä luokseen. Pahimmillaan päätöksen saaminen turvapaikkahakemukseen saattaa kestää vuodesta jopa kahteen, vaikka valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan alaikäisten hakemukset tulee käsitellä kolmen kuukauden kuluessa. Kun turvapaikka- päätöstä ei ole, ei lapsi voi jättää perheenyhdistämishakemustakaan. Epävarmuus tulevaisuudesta rasittaa henkisesti lapsia, joilla on taustallaan hyvinkin traumatisoivia, pakolaisuuteen johtaneita kokemuksia. Pakolaistaustaisille lapsille ei kuitenkaan ole ollut tarjolla erikoistuneita mielenterveyspalveluja. Normaalit lasten mielenterveyspalvelut ovat ylikuormitettuja, eikä henkilöstöllä ole riittäviä valmiuksia hoitaa pakolaislapsia. Epävarmuus vaikeuttaa myös lasten sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Mm. eduskunnan apulaisoikeusasiamies ja järjestöt ovat huomauttaneet viranomaisia pitkistä käsittelyajoista, mutta parannusta ei asiassa ole toistaiseksi tapahtunut. Pakolaislapsilla on oikeus perheen yhdistämiseen. Aiemmin ilman huoltajaa Suomeen tulleet lapset ovat saaneet pakolaisen aseman, mutta viime vuosina heille on alettu myöntää ns. kohtuuttomuusperusteisia oleskelulupia (A4), jotka eivät oikeuta perheen yhdistämiseen. Lapsi menettää oikeuden perheen yhdistämiseen myös, jos hän ehtii täyttää 18 vuotta odottaessaan turvapaikkapäätöstä. Lapsilla on lisäksi usein vaikeuksia todistaa biologisia siteitään, sillä monista lähtömaista on lähes mahdoton saada luotettavia asiakirjoja kuten syntymätodistusta. Suomessa suhtaudutaan aiempaa varauksellisemmin perheen yhdistämiseen pohjoismaisiin käytäntöihin vedoten, sillä Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa yhdistäminen on vaikeutunut. Paitsi että perheen yhdistäminen on lastensuojelullisesti tärkeää, oikeus siihen on Suomessa myös lailla turvattu. Projektiselvityksessä kiinnitetään huomiota myös edustajajärjestelmään, joka on vajaan kolmen toimintavuoden jälkeen edelleen selkiytymätön. Lain mukaan ilman huoltajaa tulleelle lapselle voidaan määrätä edustaja oikeuden päätöksellä. Edustaja käyttää huoltajalle kuuluvaa puhevaltaa lapsen asioissa. Edustajan tehtävä on myös valvoa, että lapsen etu toteutuu häntä koskevissa ratkaisuissa. Tehtävistä ei kuitenkaan ole selkeitä ohjeita, jolloin eri paikkakunnilla on erilaisia toimintamalleja ja suuriakin eroja lapsen asioiden käsittelyssä. Lapsella tulee kuitenkin olla sama oikeusturva riippumatta siitä, minne päin maata hänet sijoitetaan asumaan. Lastensuojelun Keskusliitto onkin projektin aikana tarjonnut edustajille koulutusta lapsen asioiden ajamisessa. Projektiselvityksen mukaan ilman huoltajaa tulleiden lasten henkilöllisyyden varmistamiseksi vaaditaan kohtuuttoman paljon todisteita, mikä pitkittää entisestään turvapaikkaprosessia ja asettaa lapselle kohtuuttoman todistustaakan. Tosiasia on, että suuri osa hakijoista tulee maista, joissa ei esim. kunnollisia henkilöllisyyspapereita ole saatavilla. Yksintulleet-dokumentti Dokumenttielokuvassa lapset itse kertovat, millaista on tulla yksin vieraaseen maahan ja millaista pakolaislapsen elämä viranomaisratkaisuja odotellessa on. Zarmina Razai Afganistanista, Harry Kugamoorthy Sri Lankasta ja Naimo Somaliasta kaipaavat perhettään. Zarminan odotus päättyi dokumenttia kuvattaessa, mutta Naimo odottaa edelleen päätöstä hakemukseensa. Harry ehti tulla täysi-ikäiseksi ennen tuvapaikkapäätöstä, joten hänen mahdollisuutensa saada perheenjäsenensä Suomeen ovat olemattomat. Kotimaahansa hän ei voi mennä perhettään tapamaan, koska hän vaarantaisi sekä oman että läheistensä turvallisuuden. Ykintullut? No se onettä joku lapsi on tullut yksin johkin vieraaseen maahan tai johkin mihin se nyt on tullutkin. Koska niillä ei oo varaa valita. Naimo, 10 v. Ihan joka ilta, joka yö minä näen perheestäni ja joskus minun on vaikea saada unta, koska koko ajan minä ajattelen perhettäni ja se on vaikea, liian vaikea joskus. Sellaisia unia... että he ovat vaarassa ja äiti on kuollut... pahoja unia. Vaivaa minua kovasti ja kaipaan kovasti. Vaikka minä en ole enää lapsia, mutta vielä tarvitsen äitiä. Zarmina, 19 v. ...eikä ne tiiä että... meikäläisen tilannetta, Sri Lankassa mitä on tapahtunut... He eivät pysty ymmärtämään ja eikä ne pysty tekemään oikeaa päätöstäkään. Luulin, että kaikki kääntyy hyvin päin, jos saisin - niin kuin muuut alaikäiset - perheenyhistämisen... ei niin ainakaan tapahtunut. Harry, 19 v. Lastensuojelun Keskusliiton Lapsen edun mukainen vastaanotto -projektin pääkumppani oli Pakolaisneuvonta; projektin rahoitti Euroopan pakolaisrahasto ERF. (Lisätiedot: Lastensuojelun Keskusliitto, suunnittelija Taina Martiskainen, puh: (09) 3296 0203 tai 040-731 3014. Tiedottaja Annamaija Puonti, puh: (09) 3296 0214 tai 040-580 2545.) ------------------------------------------------------------ Lisätietoja saat osoitteesta http://www.waymaker.fi Seuraavat tiedostot ovat ladattavissa: http://www.waymaker.net/bitonline/2002/03/05/20020305BIT00670/wkr0001.doc http://www.waymaker.net/bitonline/2002/03/05/20020305BIT00670/wkr0002.pdf

Yrityksestä

Lastensuojelun Keskusliitto toimii yhteiskuntapoliittisena vaikuttajana lapsia koskevassa päätöksenteossa. Lastensuojelun Keskusliitto luotaa yhteiskuntaa lapsen ja lastensuojelun näkökulmasta ja on lastensuojelun vastuullinen kehittäjä.

Tilaa