Liikennevirasto varautuu talveen teillä, rautateillä ja merellä

Talvikunnossapidon valmiutta on parannettu yhteistyössä urakoitsijoiden kanssa sekä maanteillä että rautateillä.  Meriliikenteessä on tarvittaessa käytössä koko jäänmurtokapasiteetti.

Talvi 2009–2010 oli erityisen vaikea rautatieliikenteessä. Sen sijaan maanteillä poikkeuksellisen luminen viime talvi maan eteläosissa ja erittäin kylmä sää eivät aiheuttaneet merkittäviä kunnossapito-ongelmia. Meriliikenteelle ankara jäätalvi oli vaativa ja lisäsi jäänmurtajien tarvetta.

Liikennevirastossa on talven 2009–2010 kokemusten perusteella kehitetty talveen varautumista etenkin rautateillä. Tavoitteena on jo ennakolta varautua poikkeuksellisiin sääoloihin ja ehkäistä viime talven kaltaisten liikennehäiriöiden syntyminen. Lisäksi Liikennevirasto kehittää yhdessä muiden toimijoiden kanssa rataliikenteen valmiusjärjestelmää poikkeuksellisten sääolojen tai muiden ongelmien varalle.

Rautateillä nostetaan valmiutta

Liikennevirasto on tehnyt yhteistyössä VR:n ja rataurakoitsijoiden kanssa ensi talvea varten suunnitelmat ratojen kunnossapidon parantamiseksi. Erityisesti painotetaan ennakointia lumitöiden tekemisessä, yhteistyön tiivistämistä toimijoiden välillä ja lähiliikennealueiden lumitöiden priorisointia nykyistä liikennöintiä vastaavaksi. Lisäksi Liikennevirasto parantaa vaihteiden lumisuojia ja matkustajainformaatiota.
 
Lumitöiden valmiustasoa nostetaan ensi talvena liikenteellisesti tärkeimmissä paikoissa, joita ovat Helsinki–Pasila–Ilmala, Pasila–Kerava, Pasila–Leppävaara, Pasila–Vantaankoski sekä Tampere ja Kouvola. Kriittisimmillä Helsinki–Ilmala-osuuksilla sallittu lumen korkeus kiskon pinnasta pudotetaan nykyisestä 15 senttimetristä 5 senttimetriin. Lähiliikenteen laiturikaukaloalueilla sallittu lumen korkeus pudotetaan nykyisestä 15 senttimetristä 10 senttimetriin.

Liikenteellisesti tärkeisiin kohtiin sijoitetaan lumiharjoja ja -suojia. Tällaisia kohteita on lukuisia pääradalla Helsingistä Ouluun asti.
 
Liikennevirasto neuvottelee lisäksi lumityösuunnitelmien tarkentamisesta kaikkien kunnossapitourakoitsijoiden kanssa.

 

Maanteillä ajokelit vaihtelevat talvisään vaihdellessa

Tienpidossa tulevaan talvikauteen lähdetään pääosin samoin laatuvaatimuksin ja menettelyin kuin viime vuonna. Viime vuosina urakoitsijoiden toimintavalmiutta vaikeissa sääoloissa ja muissa ongelmatilanteissa on nostettu.

Normaalit säänvaihtelut aiheuttavat talvella hetkellisesti huonoakin ajokeliä, ja tienkäyttäjien on varauduttava siihen. Kunnossapitotoimet vievät aina aikansa, joten ajokeli voi olla hetkittäin huono. Poikkeuksellisissa säätilanteissa kunnossapitokalusto ei aina riitä pitämään teitä kulkukelpoisina. Tällaisia tilanteita voi tulla esimerkiksi voimakkaiden ja alueellisesti laajojen lumipyryjen sekä laaja-alaisten, alijäähtyneiden sateiden aikana. Tällöin tieliikenteeseen voi tulla hetkellisiä häiriöitä, sillä kunnossapitokalustoa ei ole tarkoituksenmukaista mitoittaa harvinaisten luonnonilmiöiden varalle.

Teiden talvihoidon toimivuutta poikkeuksellisissa säätilanteissa on viime vuosina parannettu monin kunnossapitourakoitsijoita koskevin erillistoimin, vaikka talvikunnossapitoa koskevat urakat ovat monivuotisia laatuvastuu-urakoita, jotka jo pääsääntöisesti edellyttävät tiettyjä toimia ongelmatilanteissa.

  Jäänmurtajat varmistavat talviliikennöinnin merellä

Meriliikenteessä varaudutaan normaaliin talveen, ja käytettävissä on tarpeen tullen kaikki saatavissa oleva jäänmurtokapasiteetti.

Liikennerajoituksia satamiin asetetaan samoilla periaatteilla kuin edellisinäkin talvina, jotta rahdinantajat ja -ottajat osaavat ennakoida, mihin varautua talven kovetessa. Liikennerajoituksilla varmistetaan alusturvallisuus. Lisäksi liikenteen sujuvuus paranee, kun alukset selviävät jääkentässä pidemmälle ilman jäänmurtajan apua ja toisaalta ne selviävät myös pidemmälle ilman hinausta. Liikennevirasto myös muistuttaa teollisuutta, varustamoja ja rahtaajia yhteisistä pelisäännöistä, jotta osapuolet kantavat vastuunsa Suomen talviliikenteestä ja rahtaavat hyvin jäissä kulkevaa tonnistoa.

Liikenne katsotaan sujuvaksi, jos 90–95 prosenttia aluksista selviää ilman avustusta ja niiden odotusaika on keskimäärin enintään 3,5 tuntia. Odotusaikoihin vaikuttavat eniten nopeat ja syvät matalapaineet, jotka tuovat tullessaan sekä huonoa säätä että kovaa tuulta. Kova tuuli ajaa jäätä valleiksi, ja huono sää estää näkemästä niitä edes tutkalla. Tällöin murtajien toiminta on äärimmäisen haasteellista, ja kaikki lähitilanteet, kuten hinaukseen otot ja luotsinotot, ovat vaarallisia kaikille osapuolille. Pahimmassa tapauksessa liikenne joudutaan keskeyttämään. Tällöin alukset pyritään pitämään alueella, jossa ei ole vaaraa ajautua karikkoon, ja murtajat varmistavat, etteivät ne joudu jäiden puristuksiin. Vahinkoa voi tulla esimerkiksi potkureille ja peräsimille, jolloin alus onkin äkkiä merikelvoton.

 

Kustannukset vaihtelevat talven ankaruuden mukaan

Tiestön talvihoidon kustannukset ovat noin 100 miljoonaa euroa vuodessa. Talvikunnossapidon kustannuksista osa syntyy valmiuden ylläpidosta ja sitä tukevasta sääpäivystyksestä.

Rautateillä talvikunnossapidon kustannukset ovat keskimäärin noin 20 miljoonaa euroa vuodessa. Viime talvena lisärahoitusta lumi- ja routatöihin tarvittiin yhteensä noin 10 miljoonaa euroa. Tulevaa talvea varten Liikennevirasto on varautunut jopa samansuuruiseen lisärahoitukseen. Tähän mennessä on päätetty jo 2,7 miljoonan euron lisärahoituksesta, jolla lisätään resursseja ja kehitetään konekantaa.

Jäänmurron kustannukset ovat niin sanottuna normaalitalvena 35 miljoonaa euroa. Viime talven kustannukset olivat noin 40 miljoonaa euroa.

Ilmatieteen laitoksen mukaan talven 2009–10 pakkasjakso oli poikkeuksellisen pitkä ja kylmä. Suurimmassa osassa maata pakkasjakso ylsi kolmen pisimmän joukkoon sitten talven 1960–61. Keskimäärin näin kylmä talvi toistuu maan etelä- ja keskiosassa kerran 5–8 vuodessa.

kunnossapitopäällikkö Matti Levomäki , rautatiet, p. 020 637 3893
suunnittelupäällikkö Olli Penttinen , tieverkko, p. 020 637 3582
johtaja Matti Aaltonen , meriliikenteen ohjaus, p. 020 637 3205
.

Avainsanat:

Yrityksestä

Liikennevirasto mahdollistaa toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset. Vastaamme Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta kehittämisestä. Edistämme toiminnallamme koko liikennejärjestelmän toimivuutta, liikenteen turvallisuutta ja alueiden tasapainoista kehitystä.

Tilaa