Pahimmilta routa- ja kelirikko-ongelmilta säästyttäneen lähes kaikkialla

Tänä keväänä suurimpaan osaan maata odotetaan normaalia vähäisempiä routa- ja kelirikko-ongelmia niin rautateille, maanteille kuin saaristoliikenteeseenkin. Lauha talvi on kuitenkin vaurioittanut teitä.

Suurin ongelma jokakeväinen routiminen on yleensä rautateillä, mutta nyt sielläkin tilanne näyttää tavanomaista paremmalta. Maanteillä normaalia vaikeampi kelirikko on luvassa vain Kainuun sorateille. Saaristossa tuskin voi tänä keväänä edes puhua kelirikosta.

Rautateille ennakoidaan helppoa routakevättä

Rautateillä routatilanne näyttäisi jäävän tänä keväänä puoleen viimevuotisesta. Kevättalven pakkas- ja muut olosuhteet saattavat vielä muuttaa tilannetta.

Routarajoituksia ennakoidaan tarvittavan noin 40 ratakilometrille. Poikkeuksellisen leudon talven takia routimisen aiheuttamat liikennehaitat jäävät huomattavasti aiemmin arvioitua vähäisemmiksi. Lopullisten routarajoitusten määrä riippuu alkukevään säästä.

Routaongelmat kohdistuvat vuosittain samoihin paikkoihin. Liikennevirasto pyrkii vähentämään roudan vaikutuksia liikenteeseen yhteistyössä kunnossapitourakoitsijoiden ja liikennöitsijän kanssa. Kunkin rataosan kunnossapitäjät tarkkailevat jatkuvasti muutoksia routatilanteessa. He tekevät samalla tarvittavat kunnossapitotoimet, jotta nopeusrajoitusten asettamista voitaisiin välttää ja routavauriot minimoida.

Kun maanpinnan päällimmäiset kerrokset alkavat keväällä sulaa, ei sulamisvesi välttämättä pääse virtaamaan ja ratapenkat kuivumaan. Routivia ja sulaneita maakerroksia voi myös olla päällekkäin. Kun maa routii kiskojen alla, syntyy epätasaista routimisnousua. Roudasta kärsivälle rataverkon osalle on tällöin asetettava nopeusrajoitus, jotta junien turvallinen kulku voidaan taata.

Maanteillä lauha talvi on vaurioittanut päällysteitä

Sorateille ennustetaan normaalia helpompaa kelirikkoa pääosaan maata. Ainoastaan Kainuun maakunnassa kelirikosta ennakoidaan tulevan normaalia vaikeampi ja Perämeren alueelle sekä Lapin eteläosaan tavanomainen.

Päällystetyt tiet ovat kärsineet talven lauhoista ja sateisista keleistä selvästi normaalia enemmän. Halkeamia on nyt paljon, samoin reikiä ja vaurioita päällysteissä. Vilkasliikenteiset tiet ovat urautuneet nastarengaskauden aikana. Pahimmin urautuneille ja vaurioituneille teille joudutaan asettamaan nopeusrajoituksia kunnes ne on saatu korjattua.

Routa on jo alkanut sulaa ja kelirikkoaika alkaa selvästi normaalia aikaisemmin. Keväällä saatetaan joutua asettamaan painorajoituksia, kuten monesti viime vuosina. Lauha talvi on jo nyt aiheuttanut sorateille pintakelirikkoa, jolloin velliintynyt pinta haittaa liikkumista.

Vähäisen lumen takia ei tulvia juurikaan ole odotettavissa, etenkin jos kevätsateet jäävät vähäisiksi. Maanteiden sivuojien rummut ovat monin paikoin jäätyneet umpeen ja saattavat aiheuttaa veden nousua tielle sulamisvaiheessa. Yksityistieliittymiä on paljon, niiden rumpujen aukipitämisestä vastaa liittymän omistaja.

Kelirikon esiintyminen on kiinni kevään säistä. Kuiva ja aurinkoinen sää sekä yöpakkaset pitävät kurissa orastavan kelirikon. Eniten kelirikolle alttiita teitä on Suomen keskiosissa, jossa maaperä ja maasto-olosuhteet ovat sen syntymiselle otollisia ja sorateitä paljon.

Kelirikon vuoksi painorajoituksia asetetaan vuosittain yleensä noin 600–2000 kilometrille. Viime keväänä painorajoituksia oli noin 900 kilometrillä maanteitä ja syksylläkin vielä yli 100 kilometrillä, kun runsaat sateet pehmittivät teiden runkoja.

Jäätilanne ei haittaa saariston yhteysalusliikennettä

Saaristossa on tänä talvena ollut jäätä paikoin huomattavasti vähemmän kuin vastaavana aikana edellisinä vuosina, joten kelirikkoaikakin on siihen nähden poikkeuksellinen. Suurimmaksi osaksi merellä on jo avovettä ja yhteysalusliikenne toimii normaalisti.  Rantoihin pakkautuneet jäälautat ovat vaikeuttaneet lähinnä maantielauttaliikennettä joillakin lauttapaikoilla. 

Saariston yhteysalusliikenteelle koko talvi on ollut helppo. Niilläkin reiteillä, joissa talvikelit yleensä aiheuttavat hankaluuksia on liikenne nyt pystytty hoitamaan yhteysaluksilla. Myös reiteillä, joilla yleensä jääolosuhteissa liikenne hoidetaan ilmatyynyaluksilla, on jo palattu ns. avovesikauden liikenteeseen.

Lisätietoja:

Väylänpidon ohjausyksikön päällikkö Tuomas Toivonen , p. 029 534 3618 (tiet)
Ratojen kunnossapitoyksikön päällikkö Matti Levomäki, p. 029 534 3893
Palvelutasovastaava Sirpa Vanhala , Varsinais-Suomen ELY, p. 0400 763 636 (saaristoliikenne)

Liikenteen asiakaspalvelu , liikenteen.asiakaspalvelu(at)liikennevirasto.fi, p 0295 020 600

www.liikennevirasto.fi/kelirikko

Alueellisesta kelirikkotilanteesta tiedottavat tarkemmin ELY-keskukset

Svåra tjäl- och menföresproblem torde kunna undvikas nästan överallt

I vår förväntas mindre tjäl- och menföresproblem än normalt i största delen av landet på såväl järnvägarna och landsvägarna som i skärgårdstrafiken. Den milda vintern har ändå lett till skador på vägarna.

Den varje vår återkommande tjällossningen är i allmänhet ett stort problem på järnvägarna, men nu ser situationen bättre ut än vanligt. På landsvägarna förväntas tjällossningen vara svårare än normalt bara på grusvägarna i Kajanaland. I skärgården kan man i vår knappast ens tala om menföre.

Få tjälproblem på järnvägarna i vår

På järnvägarna ser tjälsituationen i vår ut att vara bara hälften så svår som i fjol. Vårvinterns köld och övriga förhållanden kan dock förändra situationen.

Man förutspår att det måste införas begränsningar till följd av tjälen på cirka 40 bankilometer. På grund av den exceptionellt milda vintern blir trafikolägenheterna orsakade av tjälen betydligt mindre än uppskattat. Det slutliga antalet begränsningar till följd av tjälen beror på vädret i början av våren.

Tjällossningsproblemen uppstår varje år på samma ställen. Trafikverket strävar efter att minska tjälens inverkan på trafiken i samarbete med driftsentreprenörerna och trafikidkaren. Drift- och underhållsentreprenörerna kontrollerar ständigt om tjällossningen har gett upphov till förändringar på deras respektive banavsnitt. De vidtar samtidigt nödvändiga drift- och underhållsåtgärder för att man ska slippa införa hastighetsbegränsningar och kunna minimera tjälskadorna.

Då de översta markskikten börjar tina på våren, kan smältvattnet inte alltid rinna bort och banvallarna inte heller torka. Det kan också finnas både tjälskadade och tinade markskikt ovanpå varandra. Då marken under rälsen fryser till, leder det till ojämna tjällyftningar. För att man ska kunna garantera tågens säkra framfart är det därför nödvändigt att införa hastighetsbegränsningar på banavsnitt med tjälskott.

På landsvägarna har den milda vintern skadat beläggningar

Tjällossningen förväntas vara lättare än normalt på grusvägarna i största delen av landet. Bara i Kajanaland förutspås tjällossningen vara svårare än normalt och vid Bottenviken och i södra Lappland normal.

De belagda vägarna har lidit av vinterns milda och regniga väder klart mera än normalt. Det förekommer många sprickor samt gropar och andra skador i beläggningarna. Under dubbdäckssäsongen har det bildats spår på de livligt trafikerade vägarna. På de mest skadade vägarna med omfattande spårbildning är man tvungen att införa hastighetsbegränsningar, som gäller tills man har hunnit reparera dem.

Tjälen har redan börjat smälta och menförestiden börjar mycket tidigare än normalt. Man kan vara tvungen att införa viktbegränsningar i vår, precis som så ofta under de senaste åren. Den milda vintern har redan nu orsakat ytliga tjälskador på grusvägarna, varvid den mjuka ytan försvårar trafiken.

Tack vare de små snömängderna förväntas just inga översvämningar, särskilt inte om det bara regnar lite under våren. Trummorna i landsvägarnas sidodiken är igenfrysta på många ställen, vilket kan medföra att vattnet stiger upp på vägen när smältningen kommer igång. Det finns många enskilda väganslutningar, och det är deras ägare som ansvarar för att trummorna hålls öppna.

Förekomsten av tjällossning beror på vädret under våren. Torrt och soligt väder samt nattfrost håller den begynnande tjällossningen i schack. De flesta tjälfarliga vägarna finns i de mellersta delarna av landet, där marken och terrängförhållandena är gynnsamma för tjälbildning och där antalet grusvägar är stort.

Till följd av tjällossningen införs årligen viktbegränsningar på 600–2 000 vägkilometer. Förra våren fanns det cirka 900 kilometer viktbegränsade landsvägar och ännu på hösten över 100 kilometer då de rikliga regnen mjukade upp vägkropparna.

Isläget stör inte förbindelsefartygstrafiken i skärgården

I vinter har det ställvis funnits betydligt mindre is i skärgården än vid motsvarande tidpunkt under de föregående åren och därför är menförestiden också exceptionell. Havet är till största delen redan öppet och förbindelsefartygstrafiken fungerar normalt.  Isflaken, som packats ihop vid stränderna, har främst stört trafiken för landsvägsfärjorna vid några färjlägen. 

För skärgårdens förbindelsefartygstrafik har hela vintern varit lätt. Också på rutter där vintern vanligen orsakar problem har trafiken nu kunnat skötas med förbindelsefartyg. Också på de rutter där trafiken i regel sköts med svävare har man redan återgått till trafik som bedrivs under säsongen med öppet vatten.

Noggrannare uppgifter om menföressituationen regionalt ger NTM-centralerna

Ytterligare information:

Infrastrukturförvaltningen, enhetschef Tuomas Toivonen , tfn 029 534 3618 (vägar)
Bandrift och -underhåll, enhetschef Matti Levomäki, tfn 029 534 3893
Servicenivåansvarig Sirpa Vanhala , NTM-centralen i Egentliga Finland, tfn 0400 763 636 (skärgårdstrafiken)

Trafikens kundtjänst , liikenteen.asiakaspalvelu(at)liikennevirasto.fi, tfn 0295 020 600

Liikennevirasto mahdollistaa toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset. www.liikennevirasto.fi

Trafikverket möjliggör fungerande, effektiva och trygga resor och transporter. www.trafikverket.fi   

www.facebook.com/liikenneverkossa

www.twitter.com/liikennevirasto

Avainsanat:

Yrityksestä

Liikennevirasto mahdollistaa toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset. Vastaamme Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta kehittämisestä. Edistämme toiminnallamme koko liikennejärjestelmän toimivuutta, liikenteen turvallisuutta ja alueiden tasapainoista kehitystä.

Tilaa