Ratatyökausi on käynnistynyt jälleen

Liikennevirasto parantaa rataverkkoa eri puolilla Suomea. Merkittävimmät työt ovat rataosilla Lahti–Luumäki, Seinäjoki–Oulu ja Tornio–Kolari. Pääkaupunkiseudulla suuria hankkeita ovat Kehäradan rakentaminen ja Ilmalan ratapihan perusparannus. Liikennevirasto käyttää rataverkon perusparannukseen noin 180 miljoonaa euroa ja kehittämishankkeisiin noin 200 miljoonaa euroa.

Ratatyöt vaikuttavat junaliikenteeseen eri puolilla Suomea jonkin verran. Ratatöiden aiheuttamat vaikutukset henkilö- ja tavaraliikenteelle on pyritty minimoimaan liikennejärjestelyillä yhteistyössä VR:n kanssa. Korvausinvestointien säännöllisyys tärkeää Rataverkon korvausinvestoinnit kohdistustuvat päällysrakenteiden uusimisiin, jotka ovat tarpeen 30–40 vuoden välein riippuen liikenteen määristä ja laadusta sekä rataolosuhteista. Radan päällysrakennetta ovat ratakiskot, ratapölkyt, tukikerrossepeli ja -sora sekä vaihteet. Päällysrakenteen uusimisella varmistetaan turvallisen junaliikennöinnin jatkuminen rajoituksitta ja sen myötä joillain osuuksilla voidaan korottaa nopeuksia ja akselipainoja. Korvausinvestointihankkeiden yhteydessä parannetaan useimmiten myös tasoristeysturvallisuutta ja korjataan heikkokuntoisimmat sillat ja rummut. Lisäksi edistetään ratapenkereiden kuivatusta routavaurioiden ennaltaehkäisemiseksi. Ratapihoilla tai kohtauspaikoilla korvausinvestointeihin kuuluvat raiteistojen ja vaihteiden päällysrakenteet sekä raide-, vaihde-, sähkö-, turvalaite- ja henkilölaitureiden parantamistyöt, jotka helpottavat liikennöintiä ja vaihtotöitä. Maanselkä–Vuokatti-välillä vaihdetaan päällysrakenteita 32 kilometrin matkalla ja Joensuu–Heinävaara-välillä 22 kilometrin matkalla. Molemmilla väleillä korjataan huonokuntoisia siltoja, parannetaan kuivatusta, kunnostetaan tasoristeyksiä ja rakennetaan korvaavia teitä poistettavien tasoristeysten kohdilla. Heinävaarassa vaihdetaan myös vaihteita. Jämsänkosken ja Rauman välillä tehdään akselinpainonnostohanketta, jossa muun muassa uusitaan ja korjataan siltoja ja rumpuja sekä rakennetaan vastapenkereitä. Työt valmistuvat marraskuussa 2010. Kokkola–Ykspihlaja-väliä parannetaan. Väliratapihan rakentaminen on loppusuoralla. Päällysrakennetyöt ja uusi sähköistys valmistuvat elokuun loppuun mennessä. Turvalaitteiden tavoiteltu käyttöönottoaika on kaksi vuotta myöhemmin. Savonradalla tehdään kiskonvaihtotyötä Siilinjärven ja Iisalmen välillä. Työ valmistuu heinäkuun loppuun mennessä. Tornio–Kolari-rataosan päällysrakenteen uusimishanketta jatketaan tänä vuonna 51 kilometrillä Kaulinrannasta Pellon Teikosuvantoon. Työ etenee noin kilometrin päivässä. Jälkitöitä jatketaan radalla joulukuuhun saakka. Uusimisella turvataan rataosan nykyisen henkilö- ja tavaraliikenteen toimintaedellytykset. Päällysrakenteen uusimisen lisäksi poistuville tasoristeyksille rakennetaan korvaavat tieyhteydet. Rakentamistyö ei vaikuta normaaliin henkilöliikenteeseen. Tasoristeyksissä maantieliikenne joudutaan katkaisemaan noin vuorokauden ajaksi. Pääurakoitsija Oy VR-Rata Ab tiedottaa katkoista erikseen. Useita palvelutasoa parantavia kehittämishankkeita käynnissä Merkittävimmät kehittämishankkeet ovat rataosilla Lahti–Luumäki ja Seinäjoki–Oulu. Kehäradan rakentaminen ja Ilmalan ratapihan perusparannus jatkuvat pääkaupunkiseudulla. Helsingin ja Pietarin väliseen nopeaan ratayhteyteen kuuluvilla rataosilla Lahti–Luumäki ja Luumäki–Vainikkala tehdään parannustöitä täydellä teholla. Rakentamistyöt keskittyvät kesäkauden aikana koko välille ja käyttävät kaiken ratakapasiteetin, jota kaupallinen junaliikenne ei tarvitse. Työt valmistuvat aikataulun mukaisesti niin, että koeajot parannetulla radalla voidaan aloittaa syyskuussa. Lahti–Luumäki parannustöiden kustannusarvio on 210 miljoonaa euroa ja Luumäki–Vainikkala töiden 12 miljoonaa euroa. Hanke on kokonaan valmis tämän vuoden lopussa. Seinäjoki–Oulu-ratahankkeessa tehdään useita töitä tänä vuonna. Seinäjoen ja Ruhan välillä on käynnissä kaksoisraiteen rakentaminen. Lapua–Pännäinen-osuudella jatketaan töitä henkilöliikenteen nopeuden nostamiseksi 160–200 km/h:ssa. Pännäisen ja Kokkolan välillä poistetaan tasoristeyksiä. Kahdesta aiemmasta kesästä poiketen tänä vuonna ei tarvita päivittäisiä kahdeksantuntisia liikennekatkoja, vaan töitä tehdään yhdeksän hieman pitemmän katkon aikana. Seuraavat katkot on varauduttu järjestämään ratatöiden vuoksi Seinäjoen ja Kokkolan välillä: noin kello 4–16 järjestetään 12-tuntiset katkot 22.5., 14.8., 28.8. ja 11.9., ja noin kello 4–24 järjestetään 20-tuntiset katkot 26.6., 9.10. ja 23.10. Rataosalla Vaasa–Seinäjoki on käynnissä sähköistyshanke eli VASKI-projekti, jossa rakennetaan uudissähköistyksiä. Sähköistykseen liittyvänä työnä tänä vuonna tehdään myös Vähäkyrön ylikulkusillan kohdalla raiteen alentamista, Munakan ristikkosillan avartamistöitä ja liikennepaikkojen valaistusmuutoksia. Ainoastaan Vähäkyrön ylikulkusillan työt aiheuttavat nopeusrajoituksen alentamisen muutamaksi viikoksi työmaan kohdalla. Muiden töiden aikana junien nopeutta ei tarvinne rajoittaa. Ratasiltojen vuosikorjausohjelman mukaisesti Seinäjoella Auneksen ratasillalla ja Isossakyrössä Orismalanjoen ratasillalla tehdään peruskorjauksia, jotka ovat käynnistyneet toukokuun 2010 alussa ja jotka valmistuvat heinäkuun 2010 alkuun mennessä. Peruskorjaustyöt pyritään suorittamaan siten, ettei junien nopeutta rajoiteta. Vantaalle rakennettavan Kehäradan kahdeksan kilometriä pitkän tunnelin louhinnat ovat käynnissä koko matkalla neljässä eri urakassa. Läntisen avorataosuuden rakentaminen aloitetaan lokakuussa 2010 välillä Vantaankoski–Viinikkala. Ilmalan ratapihalla työt jatkuvat lähiliikenteen raiteistojen rakentamisella ja perusparantamisella sekä alueen turvalaitejärjestelmän rakentamisella. VR:n verkkosivu ratatöiden vaikutuksista junaliikenteen matkustajille: http://www.vr.fi/fin/aikataulut/liikennetilanne/ratatyot.shtml.

Avainsanat:

Yrityksestä

Liikennevirasto mahdollistaa toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset. Vastaamme Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta kehittämisestä. Edistämme toiminnallamme koko liikennejärjestelmän toimivuutta, liikenteen turvallisuutta ja alueiden tasapainoista kehitystä.

Tilaa