Suomalaiset liikkuvat entistä pidempiä matkoja

Juuri valmistuneen valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen mukaan suomalaiset tekevät entistä pidempiä matkoja. Yli sata kilometriä pitkät kotimaanmatkat ovat kuudessa vuodessa lisääntyneet noin 15 prosenttia ja ulkomaanmatkat viidenneksellä. Pyöräily ja kävely sen sijaan ovat vähentyneet. 

Suomalaiset liikkuvat yhä kauemmas ja käyttävät aiempaa vähemmän aikaa liikkumiseen. Siksi valitaan nopeampia kulkutapoja. Pitkillä matkoilla suositaankin junaa ja lentokonetta henkilöauton sijaan.

Liikkumisen määrä vaihtelee huomattavasti erityyppisillä asuinalueilla. Liikkumisen tarve on suurin harvaan asutuilla alueilla ja toisaalta myös suuriksi kasvaneiden kaupunkiseutujen lievealueilla. Liikkumissuorite on alimmillaan keskisuurissa, 50 000 – 100 000 asukkaan kaupungeissa.

Miten suomalaiset liikkuvat?

Suomalaiset liikkuvat jalan ja pyörällä nyt entistä vähemmän. Vähennystä on tapahtunut kaikissa ikäryhmissä, mutta merkittävintä se on ollut nuorten ja ikääntyneiden kohdalla. Nuorten jalankulkua ja pyöräilyä ovat korvanneet ajo mopoilla ja mopo-autoilla. Ikäihmiset taas autoilevat enemmän kuin aiemmin.

Vaikka henkilöautojen määrä on kasvanut huomattavasti, ei niitä käytetä matkoihin enempää kuin aiemmin. Tämä merkitsee, että yhtä autoa kohti ajetaan selvästi vähemmän kuin ennen. Kakkosautot ovat yleistyneet entisestään ja naisten autoilu on lisääntynyt. Henkilöauton käyttö lyhyillä matkoilla on lisääntynyt ja pitkillä matkoilla vähentynyt. Automatkoista kaikkein yleisimpiä ovat lyhyet, 1-3 kilometrin pituiset matkat.

Joukkoliikennematkojen määrä on vähentynyt maaseudulla sekä pienissä ja keskisuurissa kaupungeissa. Sen sijaan pääkaupunkiseudulla ja suurissa kaupungeissa joukkoliikenteellä matkustetaan hieman aiempaa useammin.

Millaisia matkoja suomalaiset tekevät?

Suomalaisten työmatkat ja varsinkin työasiamatkat ovat tutkimuksen mukaan aiempaa pidempiä. Pääkaupunkiseudulla työmatkat ovat harvoin yli 100 kilometriä, mutta pitkiä työasiointimatkoja tehdään runsaasti. Muissa suurissa kaupungeissa ollaan valmiita tekemään pitkiä työmatkoja. Harvaan asutuilla alueilla korostuvat työmatkojen sijaan pitkät ostos- ja asiointimatkat.

Selkeä muutos suomalaisten liikkumisessa on ostos- ja asiointimatkojen lisääntyminen. Nämä matkat eivät ole aiempaa pidempiä, mutta niiden määrä on kasvanut.

Ilmiön taustalla saattaa olla väestön ikääntyminen, kauppojen aukioloaikojen vapautuminen tai yleinen vapaa-ajan vieton luonteen muuttuminen ostospainotteiseksi.

Varsinaisten vapaa-ajanmatkojen, kuten harrastus- ja mökkimatkojen, määrä ja kilometrit ovat hieman vähentyneet. Silti yhä edelleen puolet suomalaisten matkasuoritteesta ja vajaa 40 prosenttia matkojen lukumäärästä kertyy vapaa-ajan matkoista. Pääkaupunkiseutulaiset erottaa muusta väestöstä erityisesti pitkien mökkimatkojen runsas määrä. Kaikkein eniten kuitenkin pitkiä vapaa-ajan matkoja tekevät muissa suurissa kaupungeissa asuvat.

Pitkistä ulkomaan matkoista 18 % liittyi työhön ja 59 % matkailuun. Puolet ulkomaille suuntautuneista matkoista tehtiin lentokoneilla ja 16 % lautalla tai laivalla. Ulkomaille suuntautuvista matkoista eniten ovat lisääntyneet Länsi-Eurooppaan ja Aasiaan suuntautuvat matkat. Vaikka ulkomaanmatkoja tehdään lukumääräisesti vähän, niillä on suuri merkitys liikkumisen hiilijalanjälkeen: vajaa 30 prosenttia kaikista suomalaisten liikkumista kilometreistä kertyy ulkomaanmatkoista.

Riittävä palvelutaso, kestävää

Tutkimustuloksista saadaan tietoa eri kulkutavoista ja liikkumiseen vaikuttavista syistä. Näitä tietoja tarvitaan liikennesuunnittelussa.

On tärkeää turvata jatkossakin suomalaisille matkustajille riittävä palvelutaso. Liikennevirasto pyrkii mahdollistamaan kaupunkiseutujen välille sujuvat liikenneyhteydet, muun muassa panostamalla raideliikenteen täsmällisyyteen.

Kävelyn ja pyöräilyn väheneminen sekä lyhyiden henkilöautomatkojen kasvu ovat haasteita sekä ympäristö- että terveysnäkökulmasta katsottuna. Lisääntyneessä mopoilussa ja mopoautoilussa voidaan nähdä liikenneturvallisuusriski, sillä onnettomuuksien määrät ovat olleet kasvussa.  

Liikennevirasto on osaltaan mukana kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen ja joukkoliikenteen kehittämiseen tähtäävässä liikennejärjestelmätyössä. Lisäksi koordinoidaan kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallisen toimenpidesuunnitelman toteutumista. Kulkumuotovalintoihin pyritään vaikuttamaan liikkumisen ohjauksella, eli kannustamalla ihmisiä kestävien liikennemuotojen käyttöön.

Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimuksen tavoitteena on kerätä perustietoja suomalaisten liikkumisesta. Tutkimus toteutetaan kuuden vuoden välein. Ensimmäinen tutkimus on tehty jo vuonna 1974. Tietoja käytetään apuna parannettaessa liikkumismahdollisuuksia ja liikenneturvallisuutta sekä pyrkimyksissä vähentää liikenteen ympäristöhaittoja. Tutkimus toteutettiin puhelinhaastatteluna 1.6.2010–31.5.2011. Yhteensä haastateltiin yli 12 000 suomalaista.

Tutkimusraportti ja esite: www.hlt.fi

Lisätietoja: henkilöliikenneasiantuntija Tytti Viinikainen, p. 0206 37 3920 sekä henkilöliikenneasiantuntija Arja Aalto, puh. 020 637 3960

Finländarna gör allt längre resor

Enligt en nyligen genomförd riksomfattande undersökning om persontrafik blir finländarnas resor allt längre. De över hundra kilometer långa inrikesresorna har på sex år ökat med cirka 15 procent och utlandsresorna med en femtedel. Gång- och cykeltrafiken har däremot minskat.

Finländarna reser allt längre bort och använder mindre tid än tidigare för resorna. Därför väljer man snabbare färdsätt. På långa resor väljer man hellre tåg och flygplan än personbil.

Mängden resor varierar betydligt i olika typer av bostadsområden. Mobilitetsbehovet är störst i de glest bebyggda områdena och å andra sidan också i de stora stadsregionernas randområden. Reseinsatsen är lägst i medelstora städer med 50 000–100 000 invånare.

På vilket sätt rör sig finländarna?

Finländarna rör sig allt mer sällan till fots och med cykel. Minskningen gäller alla åldersgrupper, men den är störst bland ungdomar och äldre personer. Ungdomarna väljer att köra med moped eller mopedbil i stället för att gå till fots eller cykla. Äldre människor åter använder bilen oftare än tidigare.  

Även om antalet personbilar har ökat märkbart, används dessa inte mer än tidigare för resor. Det betyder att varje enskild bil körs betydligt mindre än tidigare. Det har blivit vanligare med en andrabil och kvinnornas andel bland bilförarna har ökat. Användningen av personbil har ökat på korta resor och minskat på långa resor. De vanligaste bilresorna är korta resor på 1-3 kilometer.

Antalet resor i kollektivtrafiken har minskat på landsbygden och i de små och medelstora städerna. I huvudstadsregionen och i de stora städerna använder man däremot kollektivtrafik något oftare än tidigare.

Hurudana resor gör finländarna?

Finländarnas arbetsresor och i synnerhet resorna för att uträtta arbetsärenden är enligt undersökningen längre än tidigare. I huvudstadsregionen är arbetsresorna sällan över 100 kilometer, men man gör många långa resor för att uträtta arbetsärenden. I övriga stora städer är man beredd att göra långa arbetsresor. I glesbygderna är det ofta fråga om resor för att göra inköp eller uträtta ärenden i stället för arbetsresor.

En tydlig förändring i finländarnas resor är att resorna för att göra inköp eller uträtta ärenden har ökat. Dessa resor är inte längre än tidigare, men de har ökat till antalet.

Orsaken till detta fenomen kan vara att befolkningen blir äldre, att affärernas öppettider har blivit friare eller att det har blivit allt vanligare att man tillbringar sin fritid med att shoppa.

Antalet egentliga fritidsresor, som till exempel resorna till hobbyer eller fritidsstugor, och de körda kilometerna har minskat en aning. Ändå utgör fritidsresor fortfarande hälften av finländarnas reseinsats och knappt 40 procent av antalet resor. Invånarna i huvudstadsregionen skiljer sig från den övriga befolkningen särskilt i fråga om det stora antalet resor till fritidsstugorna. Flest långa resor gör emellertid de som bor i de övriga stora städerna.

Av de långa utlandsresorna var 18 procent arbetsresor och 59 procent turistresor. Hälften av resorna till utlandet gjordes med flygplan och 16 procent med färja eller fartyg. Av utlandsresorna har resorna till västra Europa och Asien ökat mest.   Även om utlandsresorna är få till antalet, så har de stor inverkan på det ekologiska fotavtrycket: knappt 30 procent av alla finländares resekilometer uppkommer till följd av utlandsresor.

Tillräcklig servicenivå, hållbar trafik

Undersökningsresultaten ger information om olika färdsätt och de orsaker som inverkar på mobiliteten. Denna information behövs vid trafikplanering.

Det är viktigt att trygga en tillräcklig servicenivå för resenärerna i Finland också i fortsättningen. Trafikverket strävar efter att göra trafikförbindelserna mellan stadsregionerna så smidiga som möjligt, bland annat genom att satsa på punktlighet i den spårbundna trafiken.

Utmaningarna ur både miljö- och hälsosynvinkel ligger i att resorna till fots och med cykel har minskat och att mängden korta resor med personbil har ökat. Den ökade användningen av mopeder och mopedbilar kan anses vara en trafiksäkerhetsrisk, på grund av det stigande antalet olyckor där sådana är inblandade.  

Trafikverket deltar för sin del i trafiksystemsarbetet med syftet att förenhetliga samhällsstrukturen och utveckla kollektivtrafiken i stadsregionerna. Dessutom koordinerar Trafikverket genomförandet av den riksomfattande åtgärdsplanen för gång- och cykeltrafik. Man försöker påverka valet av färdmedel genom styrning, dvs. genom att uppmuntra människor till att använda hållbara transportsätt.

Avsikten med den riksomfattande persontrafikundersökningen är att samla in primärdata om finländarnas mobilitet. Undersökningen genomförs vart sjätte år och den första undersökningen gjordes redan 1974. Med hjälp av informationen kan man förbättra mobilitetsmöjligheterna och trafiksäkerheten samt sträva efter att minska miljöolägenheterna till följd av trafiken. Undersökningen gjordes som en telefonintervju under tiden 1.6.2010–31.5.2011. Sammanlagt intervjuades över 12 000 finländare.

Undersökningsrapporten och broschyren: www.hlt.fi

Ytterligare information (på finska): Persontrafiksakkunnig Tytti Viinikainen, tfn 0206 37 3920 och persontrafiksakkunnig Arja Aalto tfn 020 637 3960.

 

Liikennevirasto mahdollistaa toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset. www.liikennevirasto.fi.

Trafikverket möjliggör fungerande, effektiva och trygga resor och transporter. www.trafikverket.fi

Avainsanat:

Yrityksestä

Liikennevirasto mahdollistaa toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset. Vastaamme Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta kehittämisestä. Edistämme toiminnallamme koko liikennejärjestelmän toimivuutta, liikenteen turvallisuutta ja alueiden tasapainoista kehitystä.

Tilaa