Rannat kuntoon yhteistyöllä

Ranta-alueemme tarvitsevat pikaisia kunnostus- ja hoitotoimenpiteitä luonnon ja ihmisten hyvinvoinnin ylläpitämiseksi. Maa- ja kotitalousnaisten alkaneessa hankkeessa kehitetään toimintamalli rantojen kunnostukseen yhdessä asukkaiden kanssa.

Rantojen merkitys huomataan usein vasta silloin, kun rannat ovat pusikoituneet, vedet ruovikoituneet ja vesi hävinnyt näkyvistä, kertoo Hannele Partanen Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksesta.

Kylien vene- ja uimarantojen virkistyskäyttöarvo on monin paikoin laskenut. Myös rantojen rakenteet ovat vanhentuneet ja puutteellisia. Kuntien rahatilanteen kiristyessä tilanne huononee ennestään.

Maiseman kannalta haastavinta on vesinäkymien umpeutuminen. Etenkin järvien rannat ovat monin paikoin kasvaneet umpeen niin, että vesistöt eivät näy maisemassa. Tähän on vaikuttanut rantaniittyjen laiduntamisen ja muun käytön väheneminen, Partanen jatkaa.

Rantoja kunnostetaan kuudella alueella

Rantojen kunnostamiseksi tarvitaan uusia ja innovatiivisia keinoja, jotta ne säilyvät osana kylän kulttuurimaisemaa ja asukkaille viihtyisinä virkistysalueina. Hoidettu, vesikasvillisuudesta vapaa ranta myös säilyttää ja lisää kiinteistöjen arvoa. Parhaassa tapauksessa vesistöä tai vaikkapa kosteikkoa voidaan hyödyntää paikallisten yrittäjien liiketoiminnassa

Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen Rannat kuntoon -hankkeessa kehitetään muunneltavissa oleva toimintamalli siihen, miten rantojen kunnostusta lähdetään suunnittelemaan ja toteuttamaan yhdessä asukkaiden kanssa. Hanketta rahoittaa ympäristöministeriön Ravinteet kiertoon -ohjelma.

Kuusi pilottialuetta ovat Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Etelä-Pohjanmaalla, Hämeessä, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Kaikki valitut alueet ovat erityyppisiä, erilaisine tarpeineen. Kohteista kaksi on merenrantaa, yksi joenrantaa ja kolme järvenrantaa. Valittujen alueiden kylät ovat sitoutuneita hankkeeseen.

Rannan kunnostus paloitellaan selkeiksi osa-alueiksi

Ranta-alueiden omistajat ovat kiinnostuneita hoitamaan rantaansa, mutta rannan kunnostus koetaan niin isoksi asiaksi, että työ on vaikea aloittaa. Kysymyksiä on monia: tarvitseeko oma rantani ruoppausta, miten saan ruovikon pois, mihin massat läjitetään, mistä löydän yrittäjät, mihin asioihin tarvitaan lupa, Partanen kuvailee.

Rantojen kunnostaminen on jaettu toimintamallia varten pienemmiksi, selkeiksi osa-alueiksi. Näitä osa-alueita ovat mm. vesikasvien niitto, rantaniitty, kosteikko, uimaranta ja venevalkama. Eri alueilla voidaan valita juuri niille sopivat kunnostuksen kohteet.

Rantojen monikäyttösuunnitteluun, käytännön toteuttamiseen ja neuvontaan on löydettävissä useita rahoitusmahdollisuuksia. Pilottialueilla haetaan hankkeen puitteissa alueellisia rahoituksia kohteiden kunnostamiseen.

Toimintamallia kehitetään yhteistyössä valtakunnallisesti Vesiensuojeluyhdistysten Liiton, Suomen Riistakeskuksen ja Suomen Kylätoiminnan sekä niiden alueellisten toimijoiden kanssa. Tavoitteena on laajentaa toimintamallin yleiseksi toiminnaksi koko maahan.

Pilottialueet  

Varsinais-Suomi: Taivassalo, Helsingin kylä

Satakunta: Merikarvia, Riispyyn kylä

Etelä-Pohjanmaa: Vähäkyrö, 3 kylää

Pohjois-Karjala: Liperi, Riihilampi-Reilampi-alue

Pohjois-Savo: Nurmesjärvi, Kangaslahden kylä

Häme: Loppijärvi Lopella, 3 kylää

Lisätietoja Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksesta

Hannele Partanen
kehityspäällikkö, maiseman ja luonnonhoito
puh. 040 521 7814
hannele.partanen@maajakotitalousnaiset.fi

Silja Varjonen
vs. viestintäpäällikkö
puh. 040 526 8475
silja.varjonen@maajakotitalousnaiset.fi

Maa- ja kotitalousnaiset on valtakunnallinen ruuan, maaseutumaiseman ja yrityspalveluiden asiantuntijajärjestö sekä yksi maan suurimmista naisjärjestöistä.
Maistuva, viihtyisä ja elinvoimainen maaseutu – hyvinvoivat suomalaiset.
www.maajakotitalousnaiset.fi

Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry
Urheilutie 6B, 01370 Vantaa
puh. 040 526 8475

Avainsanat:

Yrityksestä

Maa- ja kotitalousnaiset on ruuan, maiseman ja yrityspalveluiden asiantuntijajärjestö ja maaseutuhenkisten ihmisten suuri ja aktiivinen verkosto. Maa- ja kotitalousnaisten 70 asiantuntijaa työskentelee 11 piirikeskuksessa yhteistyössä ProAgria Keskusten kanssa. Maa- ja kotitalousnaisten Keskus on järjestön valtakunnallinen keskusjärjestö. Maa- ja kotitalousnaiset – juuret maallawww.maajakotitalousnaiset.fi

Tilaa

Pikafaktat

Maa- ja kotitalousnaiset on valtakunnallinen ruuan, maaseutumaiseman ja yrityspalveluiden asiantuntijajärjestö sekä yksi maan suurimmista naisjärjestöistä.
Tweettaa

Lainaukset

Rantojen merkitys huomataan usein vasta silloin, kun rannat ovat pusikoituneet, vedet ruovikoituneet ja vesi hävinnyt näkyvistä
kehityspäällikkö Hannele Partanen