Suomelle hyviä tuloksia komission tarkastuksista

Suomi on saanut hyviä tuloksia viimeaikaisissa komission tarkastuksissa. Vuonna 2015 komission maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston tarkastajat tekivät tarkastukset pinta-aloihin, maaseutuohjelman viljelijätukiin sekä EU-eläinpalkkioihin. Pinta-ala- ja EU-eläinpalkkiotarkastuksista Suomi selvisi ilman rahoitusoikaisua. Maaseutuohjelman viljelijätukiin kohdistui pieni rahoitusoikaisu.

Komission määräämä rahoitusoikaisu tarkoittaa maataloustukirahastosta tai maaseuturahastosta rahoitettavien menojen sulkemista osittain EU-rahoituksen ulkopuolelle. Jäsenmaalle voi aiheutua kiinteämääräinen eli prosenttiperusteinen oikaisu, joka voi pahimmillaan tarkoittaa kymmenien tai satojen miljoonien eurojen menetyksiä jäsenmaalle tuloutettaviin tukisummiin. Kun komissio tekee havainnon toimeenpanoa koskevasta puutteesta, tulee jäsenvaltion pystyä osoittamaan toimineensa oikein tai esittämään kaikki tapaukset, joita virheellinen menettely on voinut koskea. Muussa tapauksessa komissio voi soveltaa kiinteämääräistä oikaisua jo yksittäisenkin havainnon perusteella. Kun kyse on olennaisen valvonnan puutteista eli puutteista toimeenpanon kannalta keskeisissä valvontavaatimuksissa, komission lähtökohtana on vähintään viiden prosentin rahoitusoikaisu.

Pinta-ala- ja EU-eläinpalkkiotarkastuksesta ei rahoitusoikaisua

Komissio havaitsi pinta-ala ja EU-eläinpalkkiotarkastuksissa olennaisen valvonnan puutteita. Pinta-alatarkastuksessa komissio totesi puutteita pinta-alojen määrittämisessä sähköisesti näytöltä, koska mittauksissa ei kaikissa tapauksissa ole vähennetty kaikkia tukikelvottomia aloja tai korjattu lohkon rajausta riittävällä tarkkuudella. Komissio mittasi uudelleen joitakin lohkoja GPS-laitteella ja pinta-alaero verrattuna ELY-keskuksen valvonnassa hyväksymään pinta-alaan oli 0,12 prosenttia uudelleen tarkastelun kohteena olleesta kokonaisalasta. Havaitut pinta-alaerot olivat yksittäisillä lohkoilla yhdestä aarista noin kymmeneen aariin. EU-eläinpalkkiotarkastuksessa havainto koski kahden korvamerkittömän naudan hyväksymistä valvonnassa.

Komission havaintojen perusteella Suomelle olisi voinut pahimmillaan tulla peräti 48 miljoonan rahoitusoikaisu. Maaseutuviraston tekemien tarkempien selvitysten myötä komissio saatiin vakuuttuneeksi siitä, että puutteet koskivat vain yksittäisiä valvottuja tiloja. Koska havaintojen aiheuttama riski maataloustukirahastolle oli kummassakin tarkastuksessa alle 50 000 euroa, ei rahoitusoikaisua sovellettu.

Maaseutuohjelman tukiin pieni oikaisu

Myös Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaisiin ympäristötukeen, luonnonhaittakorvaukseen ja eläinten hyvinvointitukeen kohdistuneessa tarkastuksessa komissio havaitsi olennaisen valvonnan puutteita. Lähtökohtana komissio piti viiden prosentin rahoitusoikaisua, joka olisi vuotta kohden tarkoittanut noin viittä miljoonaa euroa. Komission havainnot koskivat ympäristötuen osalta rinnakkaisviljelyä koskevia hallinnollisia tarkastuksia luomutiloilta ja ympäristötuen asiakirjavaatimuksia koskevien puutteiden takautuvaa tarkastamista. Eläinten hyvinvointituen havainnot koskivat laidunnustoimenpiteiden ja asiakirjavaatimuksia koskevien puutteiden takautuvaa tarkastamista. Havaintoja ei pystytty kaikilta osin kiistämään, mutta tarkemmilla selvityksillä Maaseutuvirasto sai maaseuturahastolle aiheutuvat riskit rajattua ja laskettua. Tarkastuksesta aiheutui Suomelle 154 902,89 euron rahoitusoikaisu.

Havaitut puutteet korjattava

Rahoitusoikaisu-uhka jatkuu tuleville vuosille, ellei tarkastuksissa esille nousseita toimeenpanon puutteita korjata. Komissio voi myös korottaa rahoitusoikaisun määrää, jos havainto toistuu. Komissiolla on lisäksi mahdollisuus keskeyttää jäsenmaalle tuloutettavia varoja, jos toimeenpanon puutteita ei korjata.

Edellä mainituissa tarkastuksissa ei noussut esille sellaisia havaintoja, jotka olennaisesti vaikuttaisivat valvontaan, mutta joitakin tarkennuksia havaintojen vuoksi on syytä jatkossa tehdä. Esimerkiksi ELY-keskuksen peltovalvonnoissa GPS-laitetta tulisi käyttää pinta-alan mittaamiseen silloin, kun lohkorajoissa on epäselvyyttä, ilmakuvalla on varjostumaa tai kun lohkon sisällä on tukikelvottomia aloja, jotka eivät näy ilmakuvassa. Ympäristökorvauksessa on tarkastettava tukiehtojen mukaisten asiakirjojen olemassaolo myös aikaisemmilta vuosilta, jos ne eivät ole kunnossa valvontahetkellä.

Viljelijätuissa EU-komissio ja jäsenvaltio hallinnoivat yhdessä unionin varoja moitteettoman varainhoidon sääntöjen mukaisesti. Varat suorissa ja ohjelmaperusteisissa viljelijätuissa tulevat kokonaan tai osittain EU-budjetista ja jäsenmaa maksajavirastonsa kautta huolehtii tukien toimeenpanosta. Viljelijätukien hallinnoinnissa kaikissa jäsenmaissa on käytössä yhdennetty hallinto- ja valvontajärjestelmä. Komissio tarkastaa erityisesti valvonnan toimeenpanoa.

Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2017/264

Lisätietoa Maaseutuvirastosta:

Osastonjohtaja Jukka Pekonniemi

0295 31 2367

Yksikönjohtaja Sari Putkiranta

0295 31 2382

etunimi.sukunimi@mavi.fi

Maaseutuvirasto toimeenpanee viljelijätukia, maaseudun yritys- ja hanketukia sekä markkinatukia asiakaslähtöisesti ja hallinnon palveluja kehittäen. Ohjaamme, neuvomme ja koulutamme asiakkaitamme palvelevia ELY-keskuksia, kuntien yhteistoiminta-alueita ja Leader-ryhmiä. Vastaamme Suomen kansallisten tukien ja EU:n maataloustukirahaston ja maaseuturahaston varojen käytöstä ja toimimme Suomen maksajavirastona. Hallinnoimme vuosittain yli kahden miljardin euron arvosta EU- ja kansallisia tukia.

Avainsanat:

Yrityksestä

Toimeenpanemme viljelijätukia, maaseudun yritys- ja hanketukia sekä markkinatukia asiakaslähtöisesti ja hallinnon palveluja kehittäen. Ohjaamme, neuvomme ja koulutamme asiakkaitamme palvelevia ELY-keskuksia, kuntien yhteistoiminta-alueita ja Leader-ryhmiä. Vastaamme Suomen kansallisten tukien ja EU:n maataloustukirahaston ja maaseuturahaston varojen käytöstä ja toimimme Suomen maksajavirastona. Hallinnoimme vuosittain yli kahden miljardin euron arvosta EU- ja kansallisia tukia.

Tilaa