Mainosalan palveluyrityksillä suotuisat näkymät

Mainostajien Liiton vuosittainen Mainos- ja mediatoimistosuhteet -tutkimus selvitti alan palveluyritysten käyttöä sekä mainos- ja mediatoimistojen palkkiointia. Mainostajat aikovat lisätä monipuolisesti asiantuntijayritysten käyttöä ensi vuonna. Viestintätoimistot ja digitaalisen viestinnän yritykset saavat suurimmat saldoluvut. Kansainvälinen trendi yrityksen osto-osaston kytkemisestä myös markkinointiviestinnän ostoihin näkyy meilläkin. Mainos- ja mediatoimistojen palkkiotavoissa ei ole suuria muutoksia edelliseen vuoteen verrattuna. Tulokseen perustuva palkkiointi on kuitenkin yleistynyt mainostoimistoilla.
– Mainostajien Liitto on vuosia tehnyt töitä lisätäkseen mainonnan ostamisen ammattitaitoa. On positiivista huomata, että mainostajien ammattitaito on todella kasvanut. Kirjallisten sopimusten määrä kasvaa ja niiden tunteminen paranee. Lisäksi jopa puolet suurimmista mainostajista hyödyntää yrityksen ostajia myös markkinointiviestinnän ostoissa, sanoo Mainostajien Liiton toimitusjohtaja Ritva Hanski-Pitkäkoski.

Viestintätoimistojen käyttöä aiotaan lisätä

Mainostajien Liiton tutkimuksessa selvitettiin ulkopuolisten markkinointiviestinnän palvelujen ostoaikeita vuonna 2007. Viestintätoimistot saavat suurimman saldoluvun (53). Liiton jäsenyritykset aikovat lisätä selvästi myös digitaalisen viestinnän yritysten (saldo 48) sekä media- (31) ja mainostoimistojen (27) käyttöä. Yleisnäkymät ulkopuolisten palvelujen ostolle ovat kaiken kaikkiaan myönteiset, negatiivisia saldolukuja ei syntynyt.

(Kuva 1. Markkinointiviestinnän palvelujen ostojen kehittyminen)


Joka kolmannessa yrityksessä osto-osasto mukana markkinointiviestinnän hankinnoissa

Kansainvälisesti kasvava ja paljon mielenkiintoa herättänyt trendi käyttää yrityksen osto-osaston asiantuntemusta myös markkinointiviestinnän hankinnoissa näyttää rantautuneen myös Suomeen. Tutkimuksessa joka kolmas yritys ilmoitti käyttävänsä yrityksen osto-osastoa tai
-henkilöitä markkinointiviestinnän hankinnoissa kuten mainostoimisto- tai painopalveluissa. Mainosbudjetin kasvaessa käyttö lisääntyy: yli 3,5 miljoonan euron budjeteilla jo joka toinen hyödyntää ostajien asiantuntemusta.


Pienemmät mainostajat ostavat painotuotantoa ja mediaa myös suoraan

Toimistosuhteet-tutkimuksessa selvitettiin ensimmäistä kertaa sitä, miten paljon mainostajat ostavat mm. paino- ja mainosfilmituotantoa suoraan, ilman mainostoimiston alihankintapalvelua. Kaikkien vastaajien keskiarvoksi muodostui 47 prosenttia eli lähes puolet kaikista tällaisista ostoista hankitaan suoraan. Vastaava luku mediaostoista on 30 prosenttia eli vajaa kolmannes mediatilasta ostetaan ilman mediatoimistoa. Molemmissa tapauksissa suoraan ostaminen on yleisempää pienempien mainosbudjettien yrityksissä.


Tulokseen perustuva palkkio yleistynyt mainostoimistoilla

Mainostoimiston pääsääntöisenä palkkioperusteena on edelleen kiinteä palkkio, jota käyttää 38 prosenttia vastaajista (vuonna 2005 41%). Lähes yhtä yleistä on aikaveloitus, jota ilmoittaa soveltavansa 36 prosenttia (vuonna 2005 39%). Aikaveloituksen ja palvelupalkkion yhdistelmää käyttää 12 prosenttia ja pelkkää palvelupalkkiota kahdeksan prosenttia. Tulokseen perustuvaa palkkiointia vähintään osana mainostoimistosopimusta käyttää nyt 12 prosenttia vastaajista. Aiempien vuosien tutkimuksissa luku on pysytellyt tiukasti viiden prosentin tuntumassa. Tulospalkkiointi on yleisintä suurilla mainostajilla, joista yli 20 prosenttia käyttää sitä.


Palvelupalkkio edelleen yleisin mediatoimistojen laskutusperuste

Mediatoimistoa käyttävien vastaajien valtaosa, 69 prosenttia, maksaa toimistolleen palvelupalkkion perusteella. Luku on suunnilleen viime vuoden tasolla (66%). Palvelupalkkion ja aikaveloituksen yhdistelmä on laskenut edellisestä tutkimuksesta (17% vs. 26%). Kiinteä palkkio on vastaavasti yleistynyt: nyt sitä käyttää 11 prosenttia, aiemmin neljä prosenttia.
--------------------------------

Mainostajien Liiton loka-marraskuussa 2006 tekemään kyselyyn vastasi 111 liiton jäsenyritystä. Näiden yhteenlasketut mainosbudjetit ovat noin 200 miljoonaa euroa eli keskimäärin 1,85 miljoonaa euroa/vastaaja. Vastaajista teollisuutta edusti 37%, kauppaa 27 %, palvelualoja 26 % ja moniala- tai muita yrityksiä 10 %. Saldoluku lasketaan vähentämällä panostuksiaan kasvattavien osuudesta panostuksiaan vähentävien osuus. Luku ei kerro euromääräisestä muutoksesta.

Mainostajien Liitto on valtakunnallinen, mainontaa ostavien yritysten ja yhteisöjen edunvalvoja. Jäsenyritykset (noin 400) edustavat kauppaa, teollisuutta, palvelualoja sekä julkisyhteisöjä. Näiden panostukset ovat yli 80 prosenttia markkinointiviestinnän kokonaiseuromäärästä Suomessa.

Lisätiedot:
Mainostajien Liitto, toimitusjohtaja Ritva Hanski-Pitkäkoski puh. (09) 6860 8417, 040 508 0607,
ritva.hanski-pitkakoski@mainostajat
www.mainostajat.fi

Tiedote graafeineen osoitteessa http://www.mainostajat.fi/mliitto/sivut/toimistosuhteet2006.html

Yrityksestä

Mainostajien Liitto on valtakunnallinen, mainontaa ostavien yritysten ja yhteisöjen edunvalvoja. Jäsenyritykset (noin 400) edustavat kauppaa, teollisuutta, palvelualoja sekä julkisyhteisöjä. Näiden panostukset ovat yli 80 prosenttia markkinointiviestinnän kokonaisinvestoinneista Suomessa. Mainostajien Liiton tehtävä on vahvistaa mainostajien toimintaedellytyksiä ja edistää taloudellista, tehokasta ja hyvän tavan mukaista markkinointia.

Liitteet & linkit