Suomalainen innovaatio yhdistää kemiaa, lääketiedettä ja sosiaalitiedettä - Tuoksuista uusia mahdollisuuksia vanhus- ja hoivatyöhön

Suomalaisen Kenzen Oy:n innovaatiot avaavat mielenkiintoisia mahdollisuuksia vanhus- ja hoivatyöhön. Kemian tohtori Jari Tuomisen luotsaaman yrityksen tuotteet yhdistävät kemiaa, lääketiedettä ja sosiaalitiedettä uudella tavalla. Tekesin tuella toteutetusta pilottiprojektista saatiin erinomaisia tuloksia ja tuotteiden kaupallistaminen on täydessä vauhdissa.

Odotettavissa olevan eliniän pidentyessä myös vanhuksien ja ikääntymiseen liittyvien sairauksien määrä jatkavat kasvuaan. Sairauksien ennaltaehkäisy ja vanhusten hyvinvoinnin lisääminen on tärkeä kansallinen tavoite, mutta niillä on ennen kaikkea merkitystä ihmisille itselleen. 

Kenzen Oy:n hoivatyöhön kehittämät funktionaaliset tuoksusovellukset on tarkoitettu edistämään terveyttä ja aktivoimaan psyykkistä ja fyysistä jaksamista. Vanhustyössä käytettyinä ne esimerkiksi parantavat muistia, lisäävät ruokahalua ja kohentavat mielialaa. Tuoksusovelluksia voidaan käyttää yhteisen tekemisen, muistelun, kilpailujen ja pelien virikkeinä. Kenzenin tarkoitukseen kehittämät tuoksuvihot sekä erilaisista tuoksukorteista koostuva ”muistipeli” perustuvat maailman tunnetuimpaan hajujen testausmenetelmään, Pennsylvanian yliopistossa kehitettyyn UPSIT-testisarjaan. Osaa Kenzenin tuoksutuotteista voidaan käyttää myös neurologisia tutkimuksia täydentävänä menetelmänä muistisairauden riskin arvioinnissa.

Hajuaistin tutkimus ja siihen liittyvät sovellukset herättävät laajaa kiinnostusta

”Kiinnostus hajuaistin tutkimukseen ja siihen liittyvien sovellusten kehittämiseen on kasvanut maailmalla räjähdysmäisesti. Tuoksuilla on havaittu olevan erilaisia vaikutuksia toimintaamme ja terveyteemme, ja oikein käytettyinä tuoksuilla voidaan parantaa elämänlaatua merkittävästi”, Jari Tuominen kertoo. ”Tuoksujen käyttö vanhustyössä on mielenkiintoinen uusi alue muun muassa siksi, että niillä on erityisen läheinen suhde muistiin ja tunteisiin. Hajuaistin heikkeneminen ja hajujen tunnistamisen ongelmat yhdistetään yleisesti monien neurologisten sairauksien kuten Alzheimerin ja Parkinsonin taudin alkuvaiheisiin: ensimmäisiä niihin liittyviä muutoksia havaitaan nimittäin juuri hajusignaalin kulkua ohjaavissa hermostoreiteissä.”

Tuoksut toimivat muistisairaiden aktivoimisessa erityisen hyvin siksi, että ne palauttavat mieleen tuoksuun liittyviä assosiaatioita kaikkia muita aisteja paremmin. ”Hajuaistilla on poikkeuksellisen vahva yhteys tunteisiin. Minkään muun aistin signaali ei kulje ensin tunnekeskukseen ja vasta sitten tietoiseen käsittelyyn aivojen muihin osiin”, Tuominen taustoittaa. Tuoksuyhdisteet vaikuttavat aivoihin myös neurokemiallisesti. Neurokemiallinen vaikutus voi toimia jopa henkilöillä, jotka eivät haista mitään.

”Hajuaistin toimimattomuudella on selvä yhteys myös muun muassa painon putoamiseen, ruokahaluttomuuteen ja depressioon. Tuoksuterapialla voidaan vaikuttaa positiivisesti esimerkiksi sosiaalisuuteen, ruokahaluun ja yleiskuntoon”, Tuominen kertoo.

Pilottiprojektista erinomaisia tuloksia

Kenzen Oy:n pilottiprojekti tuoksusovellusten käytöstä vanhustyössä järjestettiin yhteistyössä Miina Sillanpään Säätiön ja helsinkiläisen Palvelukeskus Wilhelmiinan kanssa. Tulokset olivat erittäin lupaavia: projektiin osallistuneiden vanhusten hajuaisti ja tuoksujen tunnistamisherkkyys paranivat merkittävästi yhdeksän viikon ryhmätoiminnan aikana. Vanhukset havaitsivat tämän itsekin, ja moni kertoi aktivoituneensa arjessaan tuoksujen suhteen yleisemminkin. Tapaamiset kirvoittivat myös vilkasta keskustelua, joka jatkui kahvipöydissä ja peliporukoissa. Kysyttäessä tuoksumaailman tutustumisen mielenkiintoisuudesta asteikolla 0-10, keskiarvoksi saatiin 9.8.

Yhteisten tuoksumuistojen jakaminen oli tärkeä osa ryhmätapaamisten sisältöä. Yhdessä mietittiin muun muassa sitä, mikä tuoksu vie takaisin lapsuuteen ja mitä muistoja se herättää. ”Kun muisti alkaa heiketä, on muistelu tärkeä osa identiteettiä”, muistuttaa ryhmää vetänyt Iris Lindström.

Fakta

• Tutkimusten mukaan heikentynyttäkin hajuaistia voi harjoittaa ja kehittää tuoksuterapialla.
• Hajuaisti alkaa heiketä 40 ikävuoden jälkeen ja yli 70-vuotiailla se on yleensä selvästi heikentynyt.
• Mitä enemmän pystyt tunnistamaan eri tuoksuja, sitä todennäköisemmin elät kauemmin
• Tuoksumolekyylin signaali kulkee välittömästi limbisen järjestelmän tunnekeskukseen
• Tuoksumuisto on paljon vahvempi kuin valokuvamuisto
• Päivittäisistä positiivisista tunnesignaaleista saamme jopa 75% hajuaistin välityksellä
• Tuoksumolekyyleillä on funktionaalisia, esimerkiksi muistia parantavia vaikutuksia

Lisätiedot: Jari Tuominen, Kenzen Oy, puh. 045-3544 557, e-mail: jari.tuominen@kenzen.fi

Kenzen Oy kehittää yhdessä alan parhaiden tutkijoiden ja lääkäreiden kanssa uusia hajuaistiin perustuvia tuotteita ja menetelmiä. Kemian tohtori Jari Tuomisen luotsaama Kenzen Oy tuo molekyylikemian sovellukset niin terveydenhuollon kuin yritysten markkinoinnin ja työturvallisuudenkin hyödynnettäväksi. Kenzen Oy:n tuoksukonseptit perustuvat yli 500 tuoksuobjektiin ja yli 10 000 hajumolekyyliin.

Kenzen Oy:n perustaja, kemian tohtori Jari Tuominen on tehnyt työuransa Valtion Teknillisessä Tutkimuslaitoksessa tutkien muun muassa sisä- ja ulkoilman haihtuvia yhdisteitä. Uransa aikana Jari on luennoinut lukuisille tutkijoille ja parfyymi- ja viiniasiantuntijoille niin Suomessa kuin kansainvälisilläkin areenoilla. Hän on kirjoittanut myös tuoksujen kemiaan yleistajuisesti perehdyttävän kirjan ”Tuoksujen ihmeellinen maailma.”

Kenzen.fi