SUOMALAISEN HUONEKALUTEOLLISUUDEN URANUURTAJA MATTI.S.MARTELA 100 VUOTTA

Somerolta maailmalle

Martelan aloittaminen - nimellä Tehokaluste Oy, on kuin startup-oppikirjasta
tänään. Yhtiön perustaja Matti S. Martela (1913-1987) oli monilahjakas yrittäjä,
jossa yhdistyi valtava halu uudistaa, uteliaisuus ja taito huomata trendien
muutos

Takana olivat vuodet rintamalla ja jo aikaisemmin tehdyt ensimmäiset
yrittäjyydet saha- ja huonekaluteollisuudessa. Nyt jälleenrakentamisen
Suomessa ja jo neljän lapsen isänä, Martela perusti uuden yhtiön josta
myöhemmin kasvoi toimikalusteiden suunnittelun ja myynnin markkinointi-
johtaja Suomessa. Tosin, 50-luvullakaan ei vielä puhuttu trendeistä, vaan
pikemminkin Suomessa kipuiltiin sotakorvausten, evakkojen jälleensijoittamisen
ja orastavan kaupungistumisen kanssa. 

Maatalousministeriön asutusasian osaston päällikkö Veikko Vennamo oli aloit-
taneen yrittäjän ensimmäinen asiakas- ja kuten pian osoittautui, myös iso
sellainen. Vennamo tilasi ensin 50 toimistopöytää, ja pian perään ennenkuin
yhtään "tehokalustetta" oli toimitettu, tilaus tuplattiin. Lentävä startti siis uudelle
huonekaluyhtiölle! Hyvin tehdystä ja ajallaan toimitetusta tuli Tehokalusteen
laatumerkki, ja valtiosta pitkäksi aikaa yksi tärkein asiakkkuus.Toinen laatumerkki oli Saksasta omaksuttu standardisointi, jossa Martela ensimmäisenä huomio mm. paperikoon nykystandardin Suomen markkinoilla.

Perhe oli yrittämisessä mukana, mutta mitään pakkoa osallistua yhtiön töihin ei kuitenkaan ollut. Vanhempien yhteinen työpaikka Martelassa niputti kuitenkin lomamatkatkin sivuamaan yhtiön kannalta kiinnostavia kohteita.

-       Usein pysähdyttiin jonkin tehtaan viereen ja isä kiersi tuotantoa, kun me muut kulutimme aikaa tutkimmalla lähintä kylää tai muuta nähtävyyttä, yhtiön nykyinen toimitusjohtaja ja Matti S. Martelan poika Heikki muistaa.

-       Sen ajan "herraklubiin" Heikki S. Martela ei kuitenkaan identifoitunut. Kaupankäynti perustui asioihin, hintoihin ja faktoihin. Tamminiemen saunassa ei istuttu, mutta "ministeri Leskiselle kerran lämmitin saunaa meidän mökillä"; Heikki Martela kertoo.

-       Isä piti poliittiset ideologiat ja liiketoiminnan erillään. Raha ei myöskään ollut ensisijainen motivaattori, vaan into kehittää uutta. Häntä on helppo sanoa myös patriootiksi, sillä suomalaisuus ja Suomen kehittäminen 50-luvulla oli ihan keskeinen asia, arvioi Heikki Martela.

-       Isä halusi myös ajatella kotiinpäin: toiveena oli perustaa Tehokalusteen tehdas kotikuntaan Somerolle, ja varsinkin alkuaikoina yhtiön henkilöstöön kuului aikamoinen määrä serkkuja ja vähän kaukaisempiakin sukulaisia. Faktat eivät kuitenkaan suosineet Someroa, vaan aktiivinen demarivaikuttaja ja silloin vielä Vihdin kunnanjohtaja Veikko Helle markkinoi Martelalle Nummelaa, jonne yhtiö keskittikin tuotantoansa. Toinen - kehityskunnaksi määritelty Kitee, sai kasvavan firman tehtaan myös mailleen.

-       Olimme faijan kanssa Kiteen tuotantolaitoksen avajaisissa 70-luvulla. Kyllä sen muistaa edelleen, että isä oli ylpeä työllistämisestä, siitä että ideat tuottavat töitä. Toki, investoinnin realismia pönkitti myös valtion ja Kiteen tuet sekä verohelpotukset, jotta työpaikkoja syntyisi. 

Aina ei voi onnistua, mutta oppia!

Matti S. Martelan uteliaisuus ja kyky yhdistellä uusia asioita mahdollisti paljon. 

-       Hän halusi kokeilla monenlaista. Kierrettiin messuja, haettiin maailmalta vaikutteita, ja kokeiltiin. Joskus asioista kehittyi jymymenestyksiä kuten kilta-tuolista tai avokonttori-konseptista, mutta pannukakkujakin syntyi. Isä katsoi kuitenkin koko ajan eteenpäin, ja hyväksyi virheet osana oppimista.

Martelan avoin mieli ja sparraava yrittäjyys toi markkinoille ensimmäisen aidosti kansainvälisesti menestyneen suomalaisen konttorikalusteen; Kilta-tuolin. Olli Mannermaan muotoilema ja tehtaan puuseppien sekä uudesta ihmeaineesta, polyuretaanista kiinnostuneiden suunnittelijoiden kanssa syntyi uusi patentoitu teknologia tuottaa tuolin rakenne ja istuinosa - ja sen myötä myös uusi pehmeä muotokieli. 

Kilta oli ensimmäinen muottiin valettu ja puristettu hybridituoli jossa yhdistyi perinteinen vanerirunko ja uusi ihmeaine muovi. Sitä myytiin laajasti Suomessa mutta valmistettiin lisenssillä aina Japania myöten. Mannermaan ajaton muotoilu on tehnyt Killasta myös klassikon, joka edelleen toimii, on suosittu toimitiloissa - ja vintage kalusteena haluttu kodin designtuoli. Toista vastaavaa teknologiainnovaatioon perustuvaa 50-luvun julkitilan klassikkoa, joka edelleen on tuotannossa, ei Suomen muotoiluhistoriasta ei löydy.

Tehokalusteen nimi muuttui Martelaksi 1974. 

- Perheyrittäjyys on yksi arvo, joka isän esimerkin myötä on yhtiön dna:ssa, Heikki Martela pohtii ja jatkaa;
Ensisijaisesti olemme pörssiyhtiö, mutta perheen sitoutuminen ja intressit Martelan kehittämiseen ovat sukupolvelta toisella olleet hyvin vahvat. Vaikute isältä on tullut kuitenkin enemmän esimerkin kuin käskyttämisen kautta; tämä ala ja tämä yhtiö ovat todella kiinnostava yhtälö. Itse nuorena miehenä ajattelin etten missään nimessä mene Martelaan töihin, mutta....asiat, faktat ja innovatiivisuuden kanssa työskentely on ollut minullekin hyvä yhtälö, Heikki Martela kiteyttää. Hän ryhtyi yhtiön toimitusjohtajaksi vuonna 2002.

Vaikka Matti S. Martela oli avoin ja innovatiivinen, hänen ajattelunsa perustui tosiasioihin. Mielikuvitus ei saanut vesittää totuutta.

-       Voisi sanoa että isä oli umpirehellinen. Hän oli tottunut siihen että niin tehdään kuin sovitaan, eikä siiheen että sopimuspapereita tulkitaan tai sana ei pidä. Koko liiketoiminta perustui siihen että tehdään kuten on puhuttu. Tämä piirre oli hänessä aina. Kerran jokin kilpailija heitti Martelan niskaan paikkaansapitämättömiä väitteitä, jotka päätyivät Ilta-Sanomiin. Sen jälkeen faija ei koskaan ostanut sitä lehteä, vaikka asiaa myöhemmin oikaistiinkin. Matti Martela toimi itse juuri sen mukaisesti, jota arvosti oikeana. Samantyyppinen periaatteellisuus ei aina ole ollut muodissa - kun tilanteet ja businessintressit muuttuvat.

Yksi toinenkin Matti S. Martelalla tyypillinen asia on kokenut pienoisen inflaation - kunnon hattu. Jo iäkkäämpänä Matti Martela oli ostamassa autoa, mukana oli poika Pekka. Mersukauppias oli esitellyt uusinta huippumallia. Teollisuusneuvos istahti ratin taakse, ja totesi että hattu on katossa kiinni. Auto jäi ostamatta. 

Faktat:
Matti S. Martela perusti Tehokalusteen vuonna 1945 yhdessä kauppatieteen kandidaattien Henrik Virkkusen ja
Unto Eskolan, ekonomi Jonne Jahnukaisen sekä Swante Nurmirannan ja sisustusarkkitehti Wladimir Rumjantsewin kanssa. 

Ekonomi Matti S. Martela oli yhtiön toimitusjohtajana 1945-76 ja Martelan hallituksessa 1945-1986.

Lisätietoja:

Leena Puttaa-Sollo

Brand and Communication Manager, Martela Oyj

leena.puttaa-sollo@martela.fi

puh. 040 849 5480

Yrityksestä

Martela-konserni kuuluu alansa johtaviin yrityksiin Pohjoismaissa. Halu tarjota asiakkaille parhaita työympäristöjä on ohjannut toimintaamme jo lähes seitsemänkymmenen vuoden ajan. Ergonomisten ja innovatiivisten kalusteratkaisujen lisäksi Martela suunnittelee ja tuottaa monipuolisesti työympäristöihin liittyviä palveluja. Parannamme työhyvinvointia samalla tilojen käyttöä tehostaen työympäristöjen lisäksi oppimisympäristöissä sekä hoivakohteissa.