Harmaa talous on merkittävä ongelma ravintola-alalla

Harmaa talous on iso ongelma ravintola-alalla. Se aiheuttaa vakavaa haittaa alalla rehellisesti toimiville yrityksille. Eilen käynnistynyt Harmaa talous - musta tulevaisuus -kampanja herättää kuluttajia pohtimaan arkisten valintojen merkitystä harmaan talouden ja laittoman toiminnan torjumisessa. Harmaan talouden yrittäjä ei yleensä maksa veroja eikä työehtosopimuksen mukaisia palkkoja.   

Ravintola-alan harmaa talous on tyypillisimmillään pimeitä palkkoja, veronkiertoa ja ohimyyntiä. Tyypillisimmin harmaasti toimivan ravintolan tunnistaa siitä, ettei ostosta lyödä kassaan ja aterian hinta on huomattavasti yleistä hintatasoa edullisempi. Harmaasta ravintolasta voi olla kyse myös silloin, kun samalla liikepaikalla toimiva ravintola vaihtaa tiheästi nimeään.

Verojen ja työehtosopimusten mukaisten palkkojen osuus ravintola-aterian hinnasta on useita kymmeniä prosentteja. Kun ravintola jättää nämä maksamatta, annokset voi hinnoitella edullisemmaksi. Keskimäärin pizzan raaka-aineiden osuus ravintola-annoksen hinnasta on 35 prosenttia. Työvoimakulujen osuus on 36 prosenttia, arvonlisäveron 12 prosenttia, vuokran 9 prosenttia ja muiden kiinteiden kulujen 8 prosenttia.

Ravintola-alan tunnuslukujen perusteella alle 6,5 euron pizzaa ei voida jatkuvasti myydä, jos yritys huolehtii kaikista yhteiskunnallisista velvoitteistaan. Kampanjaluontoisesti hinta voi olla alempi tai mikäli yrittäjällä ei ole työntekijöitä, hän ei maksa itselleen palkkaa eikä halua omistamalleen liiketilalle tuottoa. MaRan tekemän laskelman perusteella ei voida osoittaa, että yksittäinen yrittäjä toimii harmaassa taloudessa, mutta se voi olla viite siitä.

Harmaa talous vaikuttaa rehellisen yrittäjän arkeen esimerkiksi vääristämällä kilpailua ja palveluiden hintoja. Rehellinen yritys ei pysty kilpailemaan velvoitteensa laiminlyövän ravintolan kanssa.

”Poliisi on nostanut ansiokkaasti esiin ilmiön, joka aiheuttaa merkittävää haittaa yhteiskunnalliset velvoitteensa hoitaville ravintolayrittäjille. Jokainen voi omilla arkisilla valinnoillaan torjua harmaata taloutta. Yksi kuititon pizza-ostos ravintolassa ei välttämättä tunnu isolta asialta, mutta harmaa talous vahingoittaa sekä yksittäisiä ihmisiä että koko yhteiskuntaa”, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi sanoo.

Vahingot yhteiskunnalle verojen ja lakisääteisten maksujen laiminlyönneistä majoitus- ja ravintola-alalla ovat 300-400 miljoonaa euroa vuodessa. Noin 8-10 prosenttia ravintola-alasta on harmaan talouden piirissä. Matkailu- ja ravintola-alan elinkeino- ja työmarkkinajärjestö MaRa ry on ollut vuodesta 2012 asti yksi poliisin yhteistyökumppani harmaan talouden vastaisessa kampanjassa.

Lisätiedot: toimitusjohtaja Timo Lappi, 040 734 5549

Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry on matkailu- ja ravintola-alan elinkeino- ja työmarkkinajärjestö. MaRa edustaa hotelleja, kylpylöitä ja kuntoutumiskeskuksia, viikko-osakeyrityksiä, leirintäalueita, ravintoloita, catering-yrityksiä, eines- ja valmistuskeittiöitä, kahviloita, pubeja, yökerhoja, liikenneasemia, huvi-, teema- ja elämyspuistoja, keilahalleja, festivaaleja ja konserttitapahtumia, ohjelmapalveluyrityksiä, luontomatkailuyrityksiä, hiihtokeskuksia sekä matkailun markkinointi- ja välityspalveluja tarjoavia yrityksiä. MaRassa on 2 400 jäsentä, joilla on 6 000 toimipaikkaa. MaRan jäsenyritykset työllistävät noin 60 000 henkilöä.

Yrityksestä

MaRa on matkailu-, hotelli-, ravintola- ja vapaa-ajanpalvelualan sekä niihin liittyvän hyvinvointipalvelualan työnantajien edunvalvoja ja työmarkkinajärjestö.

Tilaa