Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry: Ravitsemispalvelut ruoka-alan kasvaja
Ravitsemisala on ruokaketjun toiseksi suurin toimija elintarviketeollisuuden jälkeen työllisyydellä ja arvonlisäyksellä mitattuna. Ravitsemispalvelut on suurempi kuin elintarvikkeiden vähittäiskauppa kummallakin mittarilla. Ravitsemispalvelujen arvonlisäys kasvoi kahdessa vuodessa (2013–2015) lähes kahdeksalla prosentilla. Ravintolapalveluilla on erinomaiset kasvumahdollisuudet myös tulevaisuudessa. Kasvu edellyttää ravintoloiden hintakilpailukyvyn parantamista, elintarvikelainsäädännön vähentämistä ja elintarvikevalvonnan byrokratian purkamista.
Luonnonvarakeskus Luke selvitti kotimaisen ruoka-alan verokertymää ja työllisyysvaikutuksia. Ruoka-ala on kansantaloudelle merkittävä. Ruoka-ala tuottaa kansantaloudelle arvonlisäystä lähes 15 miljardilla eurolla, mikä on lähes yhdeksän prosenttia kaikkien toimialojen arvonlisäyksestä. Ruoka-alan työllisyys- ja arvonlisävaikutukset ovat hieman pienentyneet ravitsemisalaa lukuun ottamatta (2013–2015).
Ravitsemispalvelut työllistivät suoraan tai välillisesti 98 800 henkilöä vuonna 2015. Työllisyys on kasvanut 4,7 prosenttia vuodesta 2013. Ravitsemispalvelujen välitön ja välillinen arvonlisäys oli lähes 4,5 miljardia euroa. Kasvua oli 7,8 prosenttia vuoteen 2013 verrattuna. Ravitsemispalvelut jäävät usein sivustakatsojan osaan ruoka-alan merkityksestä puhuttaessa. Tutkimus osoittaa selvästi ravitsemispalvelujen kasvavan merkityksen ruokaketjussa.
Ravintolapalvelut voisivat työllistää, tuoda verotuloja ja arvonlisäystä kansantaloudelle vielä nykyistä merkittävästi enemmän. Kasvua siivittävät nuorten aikuisten lisääntynyt ravintolapalvelujen käyttö, Suomen kasvava suosio matkakohteena ulkomailla ja suomalaisten ravintoloiden korkea taso, mikä näkyy muun muassa erinomaisena menestyksenä kansainvälisissä kokki- ja tarjoilijakilpailuissa. Ravintola-alan ongelmana on heikko kannattavuus (liite), mikä aiheutuu korkeista veroista, palkan sivukuluista ja alati kohoavista kustannuksista.
”Nopea ja halpa tapa helpottaa ravintoloiden ahdinkoa on purkaa elintarvikelainsäädäntöä ja vähentää elintarvikevalvonnan byrokratiaa. Niitä koskeva hanke on vireillä maa- ja metsätalousministeriössä. Nykyisin viranomaisten tyytyväisenä pitäminen vie liikaa aikaa ravintoloilta, joista suurin osa on pieniä, alle 10 henkilöä työllistäviä yrityksiä. Lainsäädäntöä pitää purkaa ronskilla kädellä ja muuttaa elintarvikevalvontaa asiakaslähtöisemmäksi. Tämä mahdollistaa ravintoloiden keskittymisen asiakaspalveluun viranomaisten palvelun sijaan”, toteaa MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi.
Lue lisää: Luonnonvarakeskus Luken tutkimus
Lisätiedot:
toimitusjohtaja Timo Lappi, 040 734 5549
Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry on matkailu- ja ravintola-alan elinkeino- ja työmarkkinajärjestö. MaRa edustaa hotelleja, kylpylöitä ja kuntoutumiskeskuksia, viikko-osakeyrityksiä, leirintäalueita, ravintoloita, catering-yrityksiä, eines- ja valmistuskeittiöitä, kahviloita, pubeja, yökerhoja, liikenneasemia, huvi-, teema- ja elämyspuistoja, keilahalleja, festivaaleja ja konserttitapahtumia, ohjelmapalveluyrityksiä, luontomatkailuyrityksiä, hiihtokeskuksia sekä matkailun markkinointi- ja välityspalveluja tarjoavia yrityksiä. MaRassa on 2 600 jäsentä, joilla on 7 000 toimipaikkaa. MaRan jäsenyritykset työllistävät noin 70 000 henkilöä.