Joka toisella aikuisella on suonikohjuja – eroon pääsee ilman leikkausta
Suonikohjut saa pois pienehköillä toimenpiteillä paikallispuudutuksessa, eikä sairauslomaa tarvitse pitää välttämättä lainkaan. Suonikohjujen hoito on mullistunut ja kehittynyt koko 2000-luvun ajan ja monen pelkäämät avoleikkaukset ovat pitkälti historiaa, kun asialla on taitava verisuonikirurgi.
Kevät siintää ja mieli tekisi pukeutua pian taas hameisiin. Jos ei vaan olisi noita suonikohjuja, tuumii moni.
- Suonikohjut johtuvat alaraajoissa alaspäin, eli väärinpäin, virtaavasta verestä, jonka aiheuttama paine laajentaa ihossa ja sen alla olevia laskimoita, sanoo verisuonikirurgian erikoislääkäri ja dosentti Pirkka Vikatmaa Töölön Mehiläisestä.
Joka toisella aikuisella on laajentuneita pintalaskimoita tai suonikohjuja.
- Laskimoiden vajaatoiminta aiheuttaa laajan kirjon oireita luutasuonista laajoihin säärihaavoihin. Jalkojen väsyminen, turvotus ja kihelmöinti ovat tavallisia suonikohjujen aiheuttamia oireita, kuvailee Vikatmaa. Suonikohjuja voi yrittää ennaltaehkäistä pysymällä normaalipainoisena ja liikkumalla.
Oikea hoito pienentää uusiutumisriskiä
Aikaisemmin näitä ns. pintalaskimoita poistettiin leikkaamalla. Uudemmat, kevyemmät ja paremman suunnittelun perusteella tehdyt hoitomuodot ovat syrjäyttäneet avoleikkaukset. Suonikohjujen nykyhoito räätälöidään yksilöllisesti potilaan ja kohjujen anatomian mukaan.
Modernissa suonikohjujen hoidossa lääkäri tutkii potilaan ensin ultraäänellä ja valitsee sitten hänelle parhaiten sopivan hoidon. Kun toimenpide on potilaalle oikea, toipuminen on nopeaa ja suonikohjujen uusiutumisriski on pieni.
– Ultraääniohjatussa laserhoidossa poistetut suonikohjut uusiutuvat samaan kohtaan seuraavan viiden vuoden aikana alle viidellä prosentilla potilaista, kun hoito on oikein räätälöity, kertoo Vikatmaa.
Aiemmin uusiutumisriskit olivat suonikohjujen hoidossa 10–30 prosenttia.
Kahta samanlaista potilasta ei ole
Suonikohjut näkyvät hyvin ihon alta, mutta niiden taustalla olevaa syytä ei pysty päättelemään ilman asiantuntevasti tehtyä ultraäänitutkimusta. Suonikohjujen tavallisin syy on pitkän kehräslaskimon (vena saphena magna) vajaatoiminta, mutta kahta samanlaista potilasta ei ole ja kirurgin on siksi tutkittava koko alaraaja oikean hoidon valitsemiseksi.
– Suoria ja riittävän syvällä näkymättömissä olevia suonien niin sanottuja pintarunkoja hoidetaan nykyään yleensä tukkimalla ne ensisijaisesti laserilla, Vikatmaa kertoo.
Laserointiin voi yhdistää pintahaarojen vaahdotuksen, jossa kemiallisella aineella saadaan aikaan suonen tukkeutuminen. Vaahdotusta voidaan tehdä myös ilman laserointia. Kookkaiden pinnallisten suonien kohdalla poistaminen saattaa olla tukkimista parempi hoito. Se tapahtuu yleensä koukuttamalla, eli poimimalla kohjuinen suoni virkkuukoukun tapaisella instrumentilla paikallispuudutuksessa.
Seuraavaksi tulevat katetriablaatiohoidot, jotka eivät vaadi puudutusta
Töölön Mehiläisen neljän verisuonikirurgin tiimi on ollut mukana modernin laskimokirurgian kehittämistyössä sen alusta alkaen. Tällä hetkellä he osallistuvat muun muassa uusien melkein kivuttomien katetriablaatiohoitojen kehittämiseen.
– Tiimi ottaa uusia hoitomuotoja käyttöön heti, kun tutkimukset osoittavat ne luotettaviksi, Pirkka Vikatmaa painottaa.
Helsingin Töölön Mehiläisen verisuonikirurgian tiimiin kuuluvat dosentti Pekka Aho, dosentti Anders Albäck, professori Maarit Venermo ja dosentti Pirkka Vikatmaa. He ovat kaikki olleet alusta asti mukana modernin laskimokirurgian kehitystyössä kansallisesti ja kansainvälisesti.
Lisätietoja:
Mehiläinen Oy, verisuonikirurgian erikoislääkäri ja dosentti Pirkka Vikatmaa, puhelin: 050 4272 414, sähköposti: pirkka.vikatmaa@mehilainen.fi.
Mehiläinen-konserni on tunnettu ja arvostettu yksityinen sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottaja Suomessa. Mehiläinen tarjoaa kokonaisvaltaiset palvelut yksityis-, yritys- ja kunta-asiakkaille. Mehiläisessä palveluita tuottaa Suomessa yhteensä noin 11 500 työntekijää ja ammatinharjoittajaa.