Miten reagoida, jos epäilee nuoren sairastuneen syömishäiriöön?

Lehdistötiedote: 09.11.2017

Kun nuoren käyttäytyminen suhteessa ruokaan, painoon ja liikuntaan muuttuu radikaalisti, on usein kyse syömishäiriöisestä käyttäytymisestä. Mutta miten läheisten tulisi suhtautua käyttäytymiseen? Mehiläisen ravitsemusterapeutti Mari Nikkanen kertoo, miten nuorta kannattaa tukea ja auttaa.

Useat tekijät, aina perimästä lähtien, vaikuttavat alttiuteen sairastua syömishäiriöön. Sairastumassa oleva nuori saattaa olla kuormittunut tai voida jollain tapaa psyykkisesti pahoin, mikä muuttaa syömiskäyttäytymistä vääränlaiseksi. Tosin aina mitään selkeää syytä sairastumiselle ei ole mahdollista nimetä. Sairastuminen voi tapahtua vähitellen ja usein sairastunut saattaa alkuun salailla oireitaan.

– On hyvin tavallista, että läheiset ja erityisesti nuorten tyttöjen tai poikien vanhemmat pohtivat jälkikäteen, olisiko pitänyt huomata jotain merkkejä, joihin olisi voinut tarttua aikaisemmin. Hyvin varhaisessa vaiheessa ei yleensä kuitenkaan pysty tunnistamaan mitään erityisen hälyttäviä signaaleja. Syömishäiriöihin usein liittyvä kontrollintarve on saattanut aiemmin liittyä aivan muihin asioihin, mutta syömishäiriöön sairastuttueassa kontrolli kohdistuu juurikin syömiseen ja mahdollisesti myös liikuntaan, ravitsemusterapeutti Mari Nikkanen kertoo

Nikkanen kannustaa läheisiä puuttumaan nuoren muuttuneeseen syömiskäyttäytymiseen heti, kun herää epäilys siitä, ettei kaikki ole kunnossa. Nuoren itsetunnon tukeminen ja avoin keskustelu tilanteesta ovat keinoja joiden avulla läheinen voi olla avuksi. Asiasta puhuminen voi myös herättää nuoressa sairaudentuntoa, jolloin nuori mahdollisesti itsekin huolestuu tilanteestaan, kun asia otetaan puheeksi.

Vältä turhat konfliktit – keskustele avoimesti

Läheisten huoli nuoren muuttuneesta syömiskäyttäytymisestä voi johtaa konflikteihin ja vaikeuttaa auttamisyrityksiä. Nuoren kanssa voi jutella siitä, miksi hänestä on huolissaan, pyrkien pitämään keskustelun avoimena ja rauhallisena.

Nikkasen mukaan pienikin puuttuminen tilanteeseen voi auttaa, jos epäilee syömishäiriötä. Nuorelta voi myös kysyä, onko hän itse huolissaan syömisestään tai painostaan. Jos päättää kääntyä terveydenhuollon asiantuntijan, kuten ravitsemusterapeutin tai lääkärin, puoleen, saa keskusteluun asiantuntevaa lisätukea ja tietoa riittävän ravinnon merkityksestä terveellisen elämäntapojen suhteen.

Pyri pois ulkonäkökeskeisyydestä

Ei ole olemassa yhtä selkeää ohjetta siitä, mitä keskustelunaihetta pitäisi poikkeuksetta välttää, mutta ulkonäön kommentointi saattaa olla hyvinkin arka asia, jota ei nuoren kanssa keskustellessa kannata ainakaan liiaksi korostaa. Ulkonäkökeskeiset kommentit eivät välttämättä ole se kaikista parhain tuki syömishäiriöön sairastuneelle nuorelle.

– Ulkonäköön keskittyvän kehumisen sijaan kannattaa pyrkiä kommentoimaan aivan muita asioita, jos haluaa nuorta joidenkin asioiden suhteen sanallisesti kannustaa, Nikkanen painottaa.

Syökää yhdessä

Yhdessä syöminen on hyvä tuki, mutta yhteisistä ruokahetkistä ei saisi kuitenkaan tehdä liian isoa numeroa. Ruokailuhetki yhdessä ei saisi tuntua stressaavilta.

– Esimerkiksi jo aiemman syömishäiriön uusiminen on luonnollisestikin helpompi havaita, jos on jatkuvasti tekemisissä ja arkeen mahtuu yhteisiä ruokahetkiä. Yhteisistä ruokahetkistä ei saa kuitenkaan tehdä piinaavia tuputushetkiä, vaan tulisi pyrkiä tukemaan nuorta riittävään syömiseen kannustamalla, Nikkanen kommentoi.

Jos nuori etääntyy eikä ole oma itsensä, on aina hyvä kysyä, miten menee ja järjestää aikaa yhdessäololle. Ainakin silloin, jos nuorta ei kaiken lisäksi näe esimerkiksi ruoka-aikaan kotona enää lainkaan, kannattaa asia ottaa puheeksi.

Erityisesti silloin, jos nuoren yleiskunto laskee tai hän on huonovointinen ja väsynyt, on tilanteesta aina hyvä keskustella lääkärin tai muun terveydenhuollon asiantuntijan kanssa.

Mistä syömishäiriössä on kyse?

• Syömishäiriön tunnetuimmat muodot ovat laihuushäiriö anoreksia, ahmimishäiriö bulimia ja ahmintahäiriö. Usein syömishäiriö voi olla myös useamman eri muodon yhdistelmä. 
• Tietynlaisten persoonallisuuden piirteiden tiedetään lisäävän riskiä sairastua syömishäiriöön.
• Syömishäiriö kehittyy usein pikkuhiljaa.
• Jo pieni puuttuminen voi olla avuksi, jos epäilee läheisen olevan sairastumassa syömishäiriöön.

Asiantuntijana jutussa toimi ravitsemusterapeutti Mari Nikkanen Mehiläisestä.

Lisätietoja:

Mehiläinen Oy, Mari Nikkanen, ravitsemusterapeutti.

Yhteydenotot viestinnän kautta: Hannele Salmi (puh. 050 573 4697, hannele.salmi@mehilainen.fi).

Mehiläinen-konserni on tunnettu ja arvostettu yksityinen sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottaja Suomessa, joka tarjoaa laadukkaat, kokonaisvaltaiset palvelut nopeasti ja sujuvasti yksityis-, yritys- ja kunta-asiakkaille. Mehiläinen hoitaa, hoivaa ja huolehtii vuosittain yli miljoonasta asiakkaasta. Mehiläisen yli 290 toimipisteessä palveluita tuottaa yhteensä yli 11 500 työntekijää ja ammatinharjoittajaa.