Euroopan metsien suojelualueet yhtenäiseen vertailuun

Euroopan metsien suojelualueet yhtenäiseen vertailuun Nykyisin suojelutilanteen vertailu Euroopan maiden kesken on vaikeaa, sillä käytössä on yli 90 erilaista metsien suojeluluokkaa. Vertailua vaikeuttaa myös se, että metsän käsite, metsien käytön historia, metsien hoitoperiaatteet ja kasvatettavien puulajien kotimaisuus sekä metsä alueiden koko ja yhtenäisyys ovat eri maissa erilaisia. Uusi Euroopan unionin rahoittama COST PROFOR -yhteistyöhanke pyrkii helpottamaan metsien suojelun vertailua Euroopassa. Yhteensä 40 asiantuntijaa hankkee seen osallistuvista 18 maasta kokoontuu 5.-6.7.2002 Joensuuhun hankkeen aloituskokoukseen. Kokousta isännöi Metsäntutkimuslaitos. PROFOR-hankkeessa selvitetään aluksi osallistuvien maiden metsien suojelutilanne. Samalla aloitetaan keskustelu suojeluluokitusten ja käsitteiden eroista sekä etsitään mahdollisuuksia yhtenäistää ja kehittää luokituksia. Luokituksen kehittämisessä otetaan huomioon kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) kuusiluokkainen suojelu luokitus maa-, vesi-, maisema- ja kulttuurikohteiden suojelua varten. Metsien suojelun vertailutietoja tarvitaan muun muassa kansainvälisessä metsäpoliittisessa keskustelussa ja päätöksenteossa. Euroopan metsäministereiden vuonna 2003 pidettävää kokousta varten metsien suojelun vertailu tehdään osittain PROFOR-hankkeen tulosten perusteella. PROFOR-hanke on jatkoa vuosina 1996-2000 tehdylle tiukasti suojeltujen metsien suojelutasoa ja tutkimusta käsitelleelle selvitykselle (COST E4 -hanke), joka oli ensimmäinen yhtenäisin, tieteellisin perustein tehty vertailu metsien suojelusta Euroopassa. Tiukasti suojellut metsät ovat lakisääteisesti suojeltuja ja ne on jätetty kehittymään luonnon ehdoilla. Euroopassa (ilman Venäjän puoleisia alueita) on tiukasti suojeltuja metsiä yhteensä noin 3 miljoonaa hehtaaria eli 1,6 % metsäalasta. Suomessa tiukasti suojeltuja metsiä on 3,6 % kasvullisesta metsämaasta. Suojelulla kolmenlaisia tavoitteita Euroopan suojelualueet sijaitsevat yleensä valtion tai yhteisöjen mailla ja ovat Pohjoismaita lukuun ottamatta pieniä. Eniten Euroopan yhteisön alueella perustettiin suojelualueita 1980-1990 -lukujen taitteessa. Viimeisten kymmenen vuoden aikana uusia suojelualueita on perustettu vähän, sillä suuri osa suojelullisesti merkittävistä kohteista on jo suojeltu. Suojelualueet jaetaan suojelun tavoitteen perusteella kolmeen ryhmään: suojelu monimuotoisuutta varten, maiseman ja luonnon erityiskohteiden suojelu sekä metsien suojatehtävät kuten lumivyöryjen ja eroosion estäminen. Suojelu on osa monimuotoisuuden säilyttämistä Riittävän suojelualueverkon lisäksi metsien monimuotoisuuden säilyminen edellyttää eliölajien elinolosuhteet huomioonottavaa metsänhoitoa. Koska valtaosa, yleensä 85-90 % metsistä on kaikkialla Euroopassa monikäytön ja taloustoiminnan piirissä, metsien hoito vaikuttaa ratkaisevasti eliölajien säilymiseen. Viime aikoina metsien suojeluajattelu on muuttunut: uusien suojelualueiden perustamisen ja totaalisuojelun sijasta keskustelun paino näyttää Euroopassa siirtyvän yhä enemmän "täsmäsuojeluun", korostetaan vapaaehtoisuutta yksityismetsien suojelun lisäämiseksi ja kohdistetaan ponnistelut yksilöityihin, luontoarvoiltaan tärkeimpiin kohteisiin. Lisätietoja: * Tri Jari Parviainen, Metla, PROFOR hankkeen varapuheenjohtaja, p. (013) 251 4010 tai 040 563 9252, s-posti jari.parviainen@metla.fi * Mari Pitkänen, Metla, p. (013) 251 5335 tai 040 766 6094, s- posti mari.pitkanen@metla.fi * Tri Georg Frank, Federal Forest Research Centre/Itävalta, PROFOR hankkeen puheenjohtaja, p. 040 563 9252 (5-7.7.), +43 1 87838 2208 ( 8.7. =>), s-posti georg.frank@fbva.bmlf.gv.at ------------------------------------------------------------ Lisätietoja saat osoitteesta http://www.waymaker.fi Seuraavat tiedostot ovat ladattavissa: http://www.waymaker.net/bitonline/2002/07/05/20020705BIT00410/wkr0001.doc http://www.waymaker.net/bitonline/2002/07/05/20020705BIT00410/wkr0002.pdf

Tilaa