Itä-Suomen puutuotealan yritykset lisäävät Venäjän puun käyttöä tulevaisuudessa

Itä-Suomen puutuotealan yritykset lisäävät Venäjän puun käyttöä tulevaisuudessa Suomen itäisten maakuntien metsä- ja puualan yritykset tarvitsevat jatkossakin puuta Venäjältä. Viime vuosien aikana tukkipuu on noussut kuitupuun ohella tärkeäksi tuontitavaraksi, ja joillekin sahoille Venäjän puu on suorastaan elinehto. Tulevaisuudessa juuri sahatavaran tuonti todennäköisesti lisääntyy: tuontipuun uskotaan jatkossa täyden tävän kotimaan saha-, vaneri- ja viilukoivun sekä erikoispuutavaran tarjontaa. Tuontipuuhun liittyviä tarpeita, ongelmia ja suunnitelmia selvitettiin itäsuomalaisille puutuotealan pk-yrityksille ja koneyrittäjille tehdyllä kyselyllä syksyllä 2002. Vastanneista 27 yrityksestä 22 aikoi lisätä tuontipuun käyttöä. Erityisesti työvoimavaltaiset, globaaleilla markkinoilla toimivat yritykset pyrkivät parantamaan kilpailukykyään etsimällä edullisempaa raaka-ainetta; vaihtoehtona olisi siirtää ensiasteen jalostusta halvemman työvoiman alueille. Puuntuontiin liittyy myös ongelmia ja epävarmuustekijöitä. Yritykset kaipasivat lisätietoa mm. lainsäädännöstä, tullimaksuista, sopimuskäytännöistä sekä puutavaran laatuun ja hintaan liittyvistä asioista. Selvitys tehtiin Metsäntutkimuslaitoksen Joensuun tutkimuskeskuksen koordinoimassa Idän metsätieto -hankkeessa, ja sen toteuttivat Oy FEG - Forest and Environment Group Ltd ja Kainuun Etu Oy. Hanketta rahoittavat Interreg III A Karjala-ohjelma sekä Itä-Suomen lääninhallitus. Monet tekijät vaikeuttavat metsäkoneyrittäjien toimintaa Venäjällä Suomalaiset metsäkoneyrittäjät kokevat Venäjällä toimimisen yleisesti ottaen hankalaksi. Toimintaa on pakko harjoittaa lyhyellä tähtäimellä, sillä uusia lakeja ja määräyksiä tulee tiuhaan ja viranomaisten toiminta koetaan usein jopa mielivaltaiseksi. Epävarmuutta lisää myös venäläisten urakanantajien heikko maksuvalmius, joka viivästyttää urakointimaksujen saamista ja pahimmillaan johtaa huomattaviin luottotappioihin. Vaikeudet leimikoiden saatavuudessa puolestaan johtavat katkoksiin toiminnassa. Koneyrittäjät ovat myös aistineet poliittisessa ilmapiirissä erityisesti Karjalassa pyrkimyksen saattaa hakkuutoiminta venäläisten yritysten käsiin. Alueella toimiikin nykyisin huomattavasti vähemmän suomalaisia metsäkoneyrittäjiä kuin takavuosina. Idän metsätiedon tietopalvelupisteistä tietoa ja apua Idän metsätieto -hankkeen tietopalvelupisteet toimivat Joensuussa Puuteknologiakeskus Puugian ja Kajaanissa Kainuun Etu Oy:n yhteydessä. Ne palvelevat puutuotealan yrityksiä ja koneyrittäjiä Venäjän metsäsektoriin liittyvissä asioissa esimerkiksi jakamalla tietoa, tekemällä selvityksiä sekä tukemalla yrittäjien verkottumista. Hankkeen ensimmäinen julkaisu, tuore "Metsälinkki", sisältää Karjalan tasavallan sekä Leningradin ja Murmanskin alueiden keskeisimpien metsäalan yritys ten ja organisaatioiden yhteystiedot suomen- ja venäjänkielisinä. Metsälinkkiä jaetaan tietopalvelupisteissä maksutta. Lisätietoja: Idän metsätieto -hanke: · projektipäällikkö Sari Karvinen, Metla, Joensuun tutkimuskeskus, puh. 010 211 3256, gsm 050 391 3256, sähköposti: sari.karvinen@metla.fi Tietopalvelupisteet · Oy FEG - Forest and Environment Group Ltd, toimitusjohtaja Timo Hartikainen, Sirkkalantie 17, 80100 Joensuu, puh. 050 587 5072, (013) 2637 414, sähköposti: timo.hartikainen@feg.fi · Kainuun Etu Oy, projektipäällikkö Pasi Puhakka, Kauppakatu 1 B, Wanha vesilaitos 3. krs, 87100 Kajaani, puh. 044 551 4584, sähköposti: pasi.puhakka@kainuunetu.fi Tiedote on luettavissa Internetissä: http://www.metla.fi/tiedoteet/2003/2003-02-27-idan-metsatieto.doc ------------------------------------------------------------ Tämän tiedon Teille välitti Waymaker, http://www.waymaker.fi Seuraavat tiedostot ovat ladattavissa: http://www.waymaker.net/bitonline/2003/02/27/20030227BIT00570/wkr0001.doc http://www.waymaker.net/bitonline/2003/02/27/20030227BIT00570/wkr0002.pdf