Myrskyn jälkeen muut tuhot mahdollisia metsissä - puiden korjuun oikea ajoitus tärkeää

Myrskyn jälkeen muut tuhot mahdollisia metsissä - puiden korjuun oikea ajoitus tärkeää Kesämyrsky riehui heinäkuun alussa Itä- ja Keski-Suomessa ja jätti jälkeensä paljon kaatuneita, katkenneita ja vaurioutuneita puita. Nämä tarjoavat otollisen lisääntymisalustan monille sieni- ja hyönteislajeille. Kaatuneet ja vaurioituneet puut ovat myöhemmin lahotessaan kasvualustana monille lahopuulla viihtyville lajeille. Vaikka lajiston rikkaus on osa luonnon arvokasta monimuotoisuutta, jotkin sieni- ja hyönteislajit voivat runsaina esiintyessään aiheuttaa tuntuvia taloudellisia menetyksiä metsänomistajalle pilaamalla puuainesta tai heikentämällä puiden kasvua ja kuntoa. Korjuun oikea ajoitus tärkeää Mitä nopeammin puut korjataan pois metsästä, sitä vähemmän puuaine ehtii muuttua ja sen laatu heikentyä ja sitä pienempiä taloudelliset menetykset ovat. Tukkipuun osalta suurin uhka kesällä on sinistyminen, joka alentaa puun laatua. Sinistäjäsienet iskeytyvät puuhun joko vauriokohdista tai hyönteisten tekemien käytävien kautta. Juurineen kaatuneiden puiden osalta korjuulla ei ole niin kiire, sillä niiden vastustuskyky riittää useimmiten estämään hyönteis- ja sienivioitukset vielä tänä kesänä; puut olisi kuitenkin korjattava pois metsästä ennen ensi kevättä. Juurikäävän vaivaamilla alueilla kannattaa harkita koneellisen korjuun ajoittamista talveen, jos alueella on paljon myrskyltä säästyneitä puita. Talvikorjuu estää juurikäävän leviämistä. Pahimmat tuhohyönteiset jo parveilleet Havupuiden pahimmat hyönteistuholaiset - kirjanpainajat, tikaskuoriaiset ja ytimennävertäjät - ovat jo tämän vuoden osalta parveilleet, joten myrskyssä vioittuneet puut eivät lisää merkittävästi niiden tulevia esiintymiä. Pirstoutuneet puut ehtinevät kuivua ennen ensi vuoden parveiluaikoja, joten ne eivät enää silloin ole sopivaa lisääntymismateriaalia näille tuholaisille. Liikkeellä on kuitenkin vielä useita hyönteisiä, joiden voimakas lisääntyminen voi uhata kasvavia metsiä tai taimikoita tulevina vuosina. Varttuneiden puiden tuholaisia ovat muun muassa nilurit, monikirjaajat ja tähtikirjaajat, taimituholaisia puolestaan tukkimiehentäi ja pikikärsäkkäät. Niiden torjunnan kannalta korjuulla ei kuitenkaan ole vielä kiire, sillä lajit aikuistuvat pääosin vasta parveilua seuraavana vuonna tai myöhemmin. Liikkeellä on myös jääriä (mm. kuusijäärä ja suutari), puupistiäisiä ja jalokuoriaisia, jotka heikentävät puuaineen teknistä laatua. Jatkoseuranta aiheellista Myrskyn runtelemien puiden arvo on joka tapauksessa pienentynyt, mutta jäljelle jäänyttä puustoa voidaan suojella seuraustuhoilta. Myrskytuhoalueille ja reunametsiin jääneet pystypuut voivat olla myrskyn vioittamia tai kärsiä muuttuneista valo- ja kasvuoloista, joten ne voivat olla tavallista alttiimpia erilaisille tuhonaiheuttajille. Ensi kesänä onkin syytä tarkkailla puiden tilaa ja hyönteisten mahdollista iskeytymistä niihin. Lisätietoa tuhonaiheuttajista ja apua niiden tunnistamiseen löydät Metsäntutkimuslaitoksen maksuttomasta Internet-palvelusta Metinfo Metsien terveys, www.metla.fi/metinfo/metsienterveys/. Sivustolta löydät myös Metlan metsätuhotietopalvelun yhteystiedot. Lisätietoja: Metinfo Metsien terveys, metinfo-terveys@metla.fi, http://www.metla.fi/metinfo/metsienterveys/ ------------------------------------------------------------ Lisätietoja saat osoitteesta http://www.waymaker.fi Seuraavat tiedostot ovat ladattavissa: http://www.waymaker.net/bitonline/2002/07/11/20020711BIT00050/wkr0001.doc http://www.waymaker.net/bitonline/2002/07/11/20020711BIT00050/wkr0002.pdf

Tilaa