Myyräkannat vahvassa kasvussa

Myyräkannat ovat tällä hetkellä runsaat laajoilla alueilla Etelä-Suomen sisämaassa, Pohjanmaalla ja Länsi-Lapissa. Metsäntutkimuslaitoksen ennusteen mukaan myyräkantojen huippu saavutetaan maan eteläpuoliskossa vuonna 2005.

Metsä- ja peltomyyrien kannat olivat viime talvena ja keväänä alhaiset suurimmassa osassa maata. Kesällä myyräkannat kääntyivät kuitenkin voimakkaaseen kasvuun, mikä olikin odotettavissa näille eläinlajeille tyypillisten runsaudenvaihteluiden perusteella. Myyräkannat ovat tällä hetkellä runsaat tai vahvassa nousussa muun muassa Hämeessä, Etelä-Savossa, Keski-Suomessa, Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla ja Länsi-Lapissa (ks. kartta Internetissä). Metsämyyriä on näillä alueilla jo runsaasti, kun taas peltomyyrät ovat vasta runsastumassa. Luonteenomaista myyräkantojen kasvuvaiheessa on, että peltomyyrien runsastuminen tapahtuu hieman metsämyyriä myöhemmin ja on aluksi laikuttaista. Metla ennustaa, että vuonna 2005 saavutetaan varsinainen myyräkantojen huippu laajoilla alueilla maan eteläpuoliskossa. Niillä alueilla, joilla jo nyt on myyriä hyvin runsaasti, kanta romahtanee talvella 2005/06. Peltomyyrä on ylivoimaisesti pahin metsäpuiden taimien tuholainen, ja sen aiheuttamia taimituhoja ilmenee todennäköisesti jo tänä talvena, varsinkin Hämeessä ja Keski-Suomessa. Peltomyyrä kaluaa taimen maanpinnan ja lumirajan väliltä. Tuhoriski jatkuu koko ensi vuoden, ja se koskee varsinkin ensi kevään istutuksia rehevillä metsämailla ja pellonmetsityksissä. Neuvoja myyrätuhojen ehkäisemiseksi kannattaa kysyä paikalliselta metsänhoitoyhdistykseltä tai Metlan asiantuntijoilta. Suurikokoisen vesimyyrän kannan vaihtelussa on oma rytminsä ja toisinaan suuria paikallisia eroja, ja niinpä esimerkiksi Lounais-Suomessa on havaittu vesimyyrien aiheuttamia taimikkotuhoja, jotka ovat hyvin paikallisia. Metsämyyrien runsastuminen lisää myös myyräkuumeen esiintyvyyttä. Otaksuttavissa on, että vuoden 2005 loppusyksystä ja alkutalvesta myyräkuumetta esiintyy taas keskimääräistä enemmän. Ihminen saa myyräkuumetartunnan yleensä hengitysteitse, kun pölyhiukkasella matkustava Puumala-virus lentää suoraan keuhkoihin. Pahimpia tartuntapaikkoja ovat pölyiset ulkorakennukset, kuten mökkien puuliiterit. Myyräkannan nousu auttaa ensi keväänä myös pöllöjä, joiden pesintä viime keväänä epäonnistui täysin ravinnon puutteen takia. Lisätietoja: · Heikki Henttonen, metsäeläintieteen professori, Metsäntutkimuslaitos / Vantaan tutkimuskeskus, puh. 010 211 2430, 050 391 2430, sähköposti: heikki.henttonen@metla.fi · Asko Kaikusalo, metsätalousteknikko, Metsäntutkimuslaitos / Ojajoen toimipaikka, puh. 010 211 2822, 040 572 8260 Tiedote ja siihen liittyvä kartta Metlan Internet-sivuilla osoitteessa: http://www.metla.fi/tiedotteet/2004/2004-11-18-myyrat.htm

Tilaa

Liitteet & linkit