Kulotus on metsänhoitoa luonnon ehdoilla

Metsän kulotuskohteen valinnassa ammattitaito ja kokemus ovat valttia. Kaikki alueet eivät sovellu poltettavaksi.

Pääasiallisia kulotuskohteita ovat kunttaantuneet mustikka- ja puolukkatyypin männylle uudistettavat maat. 

Parhaimpia ovat kohteet, joissa tulen leviäminen ja hallinta ovat luontaisesti toteutettavissa. Vesistöön tai suoalueisiin rajoittuvat ja lähellä autolla-ajokelpoisia teitä sijaitsevat kangasmaasaarekkeet ovat kohteista parhaita.

Kulotus tehdään hakkuun jälkeen

Hakkuun yhteydessä hakkuukoneen kuljettaja pyrkii levittämään oksamassan mahdollisimman tasaiseksi matoksi kulotettavalle alueelle. Jos alueella on säästöpuuryhmiä, kuormatraktorin kuljettaja voi kasata hakkuutähdettä säästöpuiden alle, jolloin poltto tehostuu. Näin saadaan syntymään mahdollisimman paljon suurta hiiltynyttä puuta, joka on erityisen arvokasta harvinaisille palonsuosijalajeille.

Ennen kulotusta kaivinkone käy hakkuualueella kaivamassa ns. palokujat pystymetsään rajoittuville sivuille. Kaivinkoneella kaavitaan palava pintakarike kulotettavan alueen sisälle siten, että pohjamaa paljastuu. Syntyvät karike- ja turvekasat hajotetaan poltettavalle alueelle. Lisäksi kaivetaan alueen reunoille vesikuoppia 100–200 metrin päähän toisistaan. Näistä kuopista otetaan vettä alueen kastelua ja jo ennakkokasteluakin varten.

Sytyttäjät tekevät hevosenkengän

Polttohetki valikoituu kesän kuivimpiin hetkiin eli yleensä kulohälytysaikaan. Siksi poltossa täytyy olla erityisen huolellinen. Alueelle pystytetään muutamia 3–4 metriä korkeita viirejä osoittamaan tuulen suunta. Ennen sytytystä strategiset alueet kastellaan ennakkoon ja mahdolliset oksakasat hajotetaan.  Alueella olevat muurahaismättäät kuokitaan hajalle, sillä ne voivat kyteä päiväkausia.

Kulo sytytetään ylätuulen puolelta eli palo etenee vastatuuleen. Sytyttäjät etenevät alueen reunoja pitkin tehden ”hevosenkengän” alueen ympäri. Samalla kastellaan mahdollisesti syttymisvaarassa olevia kohteita kulotusalueen ulkopuolella. Kun hevosenkenkä umpeutuu tuulen alapuolella, tuli saa tuulesta luontaista vauhtia ja yleensä yltyy loppua kohden raivokkaaksi roihuksi.

Pienet palonalut sammutetaan hosalla

Kuuma ilmavirta voi heitellä puunkappaleita pitkienkin matkojen päähän ja siksi kulotusryhmän on koko ajan tarkkailtava ympäröivää metsää. Pienet palonalut sammutetaan ”hosalla”, veteen kastellulla kuusenkarahkalla, suurempiin tarvitaan paloletkua. Palon hallinnassa käytetään polttomoottorilla toimivia kelluvia pumppuja, joita alueella tarvitaan yleensä vähintään kaksi.

Kun alue on palanut loppuun, hajotetaan lapioin tai kuokin mahdolliset kytevät mättäät ja turpeet. Jälkivartiointia on jatkettava vähintään viikko poltosta tai seuraavaan rankkaan vesisateeseen saakka.

Harvinaiset lajit tulevat

Kulotuksella on runsaasti positiivisia vaikutuksia metsäluontoon. Kulotetulle alueelle hakeutuu nopeasti harvinaisia lajeja, jotka vaativat lisääntyäkseen hiiltynyttä puuta ja tuhkaa. Kulotuksella vähennetään maaperän happamuutta ja parannetaan itämisen kannalta tärkeitä lämpöoloja. Yleensä kulotettu alue uudistetaan äestämällä ja mäntyä kylväen, mutta tuoreet kankaat voidaan myös istuttaa.

TIESITKÖ?

  • Metsä Group tarjoaa omistajajäsenilleen palveluna apua kulostuskohteiden suunnittelussa.
  • Varsinainen toteutus ja kulotuksessa tarvittavan talkooporukan etsiminen jää yleensä metsänomistajan organisoitavaksi.

Yrityksestä

Metsä Forestwww.metsaforest.com Metsä Forest on markkinajohtaja puukaupassa ja metsäenergiassa Suomessa. Se vastaa Metsä Groupin puunhankinnasta ja tarjoaa emoyhtiö Metsäliitto Osuuskunnan omistajajäsenille kattavat puukaupan sekä metsän- ja luonnonhoidon palvelut. Metsäliitto Osuuskuntaan kuuluu noin 104 000 metsänomistajaa, jotka omistavat yhteensä lähes puolet Suomen yksityismetsistä. Metsä Forestin liikevaihto vuonna 2017 oli 1,6 miljardia euroa, ja se työllistää noin 850 henkilöä.

Tilaa