Perushuollolla palsta tuottamaan

Metsä kasvaa niin nopeasti, että sen tarvitsemat hoito- ja hakkuutarpeet kannattaa kartoittaa muutaman vuoden välein. Joskus metsäpalsta saattaa syystä tai toisesta jäädä vuosiksi tai jopa vuosikymmeniksi vähemmälle huomiolle. Tällöin tilannetta on hyvä lähteä selvittämään yhdessä ammattilaisen kanssa.
– 
Koskaan ei ole liian myöhäistä laittaa palstaa kuntoon. Hoidettu metsä takaa tasaisen tuoton, sanoo Metsäliiton Kuopion piirin jäsenpalveluesimies Juha Rissanen .

Metsäpalstan ”perushuolto” on helpointa aloittaa sopimalla maksuton tilakäynti Metsäliiton yhteyshenkilön kanssa.       
–Toimenpiteitä lähdetään aina suunnittelemaan metsänomistajan tavoitteiden pohjalta. Jollekin ykkösasia voi olla rahallinen tuotto, toiselle virkistyskäyttö, jollekin puolestaan tilan kunnostus myyntiä tai sukupolvenvaihdosta varten.
Metsänomistajalle asiointi Metsäliiton kanssa on vaivatonta. 
– Meiltä saa kaikki palvelut saman yhteyshenkilön kautta, olipa sitten kyse taimikonhoidosta, puukaupasta tai vaikkapa kunnostusojituksesta, kuvailee Rissanen.

Tilakäynnin yhteydessä kartoitetaan metsän vaatimat hoito- ja hakkuutarpeet.
– Taimikoista on hyvä lähteä liikkeelle. Ovatko taimet lähteneet kasvuun, onko tarvetta heinäykselle ja taimikonhoidolle, tai ovatko myyrät ja hirvet tehneet tihutöitään?
Taimikossa oikea-aikaiset hoitotoimet ovat erityisen tärkeitä, sillä muutamassa vuodessa ehtii tapahtua paljon. Hoitotoimilla varmistetaan, etteivät panostukset valu hukkaan. 
– Metsäliitolta löytyy ammattitaitoiset metsurit töihin, mutta esimerkiksi istuttaminen, heinäys, sekä taimikonhoito ovat töitä, jotka sopivat hyvin metsänomistajallekin, vinkkaa Rissanen. 


Hakkuutarpeiden kartoitus on järkevää aloittaa nuorista metsistä. 
– Ensiharvennus alkaa olla ajankohtainen 25 vuoden iässä. Jos harvennus viivästyy, puustoa uhkaa riukuuntuminen. Harvennuksessa puut saavat kasvutilaa ja metsänomistajalle kertyy jo tuloja.
Päätehakkuuikäisten metsien kohdalla voidaan miettiä myös metsän uudistamista.
– Kasvun hiipumisen myötä pienenee myös metsän tuotto. Päätehakkuu voi silloin olla järkevä vaihtoehto. 

Tilakäynnin päätteeksi tarvittavista toimenpiteistä laaditaan suunnitelma, jonka pohjalta metsänomistaja voi miettiä eri vaihtoehtoja. Samalla tehdään arvio töiden tuloista ja menoista.
– Metsänhoito on pitkäjänteistä työtä, ja toimenpiteet kannattaa jaksottaa parin vuoden ajalle. Hakkuutuloilla on usein mahdollista kattaa hoitotöistä aiheutuvat kustannukset, joten suuria rahallisia ei panostuksia ei yleensä tarvita, muistuttaa Rissanen. 

Yrityksestä

Metsä Forestwww.metsaforest.com Metsä Forest on markkinajohtaja puukaupassa ja metsäenergiassa Suomessa. Se vastaa Metsä Groupin puunhankinnasta ja tarjoaa emoyhtiö Metsäliitto Osuuskunnan omistajajäsenille kattavat puukaupan sekä metsän- ja luonnonhoidon palvelut. Metsäliitto Osuuskuntaan kuuluu noin 104 000 metsänomistajaa, jotka omistavat yhteensä lähes puolet Suomen yksityismetsistä. Metsä Forestin liikevaihto vuonna 2016 oli 1,5 miljardia euroa, ja se työllistää noin 900 henkilöä.

Tilaa