Metsäliitto tänään 70 vuotta - monumentti Tapiolaan ja lahjoitus metsäkulttuurille

Metsäliitto tänään 70 vuotta - monumentti Tapiolaan ja lahjoitus
metsäkulttuurille 


Suomalaisten metsänomistajien perustama Metsäliitto Osuuskunta täyttää 70
vuotta tänään 23. päivänä tammikuuta 2004. Vuonna 1934 hyväksyttiin Helsingissä
merkittävä asiakirja, kun Metsäliitto, tuolloin osakeyhtiömuotoisena,
merkittiin kaupparekisteriin. Merkkipäivää Metsäliitossa vietetään pitkälti
työn parissa. Pääkonttorin edustalla Espoossa paljastettiin kuvanveistäjä Ari
Laitilan jyhkeä monumentti Maan voima, jonka on tilannut Kiinteistö Oy
Metsätapiola, taustavoimanaan yhtiön osakkaat Metsäliitto ja tänä vuonna 35
vuotta täyttävä Maatalousyrittäjien eläkelaitos. Juhlapuheen piti Metsäliiton
hallituksen puheenjohtaja, maanviljelysneuvos Arimo Uusitalo. 

Alue- ja piirikonttoreissa kautta maan Metsäliitolla on avoimet ovet.
Hallintoneuvosto piti puheenjohtajansa Runar Lillandtin johdolla Espoossa
juhlakokouksen, ja sen yhteydessä lahjoitettiin 

10 000 euroa Suomen Kulttuurirahaston yhteydessä olevalle Ilmari Kalkkisen
rahastolle. Kalkkinen oli Metsäliiton syntysanojen lausuja ja ensimmäinen
toimitusjohtaja. 

Suomalaiset metsänomistajat olivat 1930-luvun alkuun saakka saaneet tottua
siihen, että heidän puutavaransa kysyntä ja siitä saatu hinta vaihteli
suuresti. 

Vuoden 1934 alussa aika oli kypsynyt oman yhtiön perustamiselle. Metsäliiton
synty merkitsi välittömästi sitä, että metsänomistajat saivat yhteisen
myyntiorganisaationsa avulla puunsa parempaan hintaan ja myös helpommin
kaupaksi. Ensimmäinen, runsaan 120 000 kuutiometrin suurkauppa pyöreää
puutavaraa Ranskaan tehtiin samana vuonna, ja uusi yhtiö sai hyvän
alkusysäyksen sekä tuhansien metsänomistajien varauksettoman tuen. 

”Päätös oli varsin kaukonäköinen. Tuskin perustajat osasivat itsekään
kuvitella, millaisiin mittasuhteisiin heidän yrityksensä tulee joskus
kehittymään”, sanoo hallituksen puheenjohtaja Arimo Uusitalo. 

Toinen merkittävä virstanpylväs oli Metsäliiton muodostaminen osuuskunnaksi
1947. Osakeyhtiömuoto olikin itse asiassa välivaihe, ja vasta
osuuskuntamuotoinen omistus koettiin laajalti hyväksytyksi. Omaan yritykseen
haluttiin sitoutua ja sen pääomia haluttiin vahvistaa. 

Kolmas merkittävä hetki metsäliittolaisessa historiassa oli tarttuminen
teolliseen toimintaan. Suuri askel oli runsaat 50 vuotta sitten Äänekosken
tehtaiden osto. ”Tähän tapahtumaan liittyi paljon dramatiikkaa ja jopa
riskinottoa, josta jälkipolvet ovat saaneet kuulla värikkäitä kertomuksia myös
silloisilta mukanaolijoilta”, sanoi maanviljelysneuvos Uusitalo. Yksi heistä
oli äskettäin 95 vuotta täyttänyt Metsäliiton silloinen metsäjohtaja
metsäneuvos Viljo Kytölä. 

Espoon Tapiolasta tuli Metsäliiton pääkonttorin kotipaikka 1975, lähes 30
vuotta sitten. Metsäliitto-Yhtymän emoyrityksen ja tärkeimpien tytäryhtiöiden
pääkonttorit sijaitsevat siellä ja pian kohoaa läheisyyteen myös Finnforestin
uusi puurakenteinen pääkonttori. 

Tässä paljolti suomalaista maaseutua ja sen ihmisiä edustavassa keskittymässä -
Metsäliitto-Yhtymässä ja Maatalousyrittäjien eläkelaitoksessa - on tällä
hetkellä töissä 845 ihmistä Metsäliitto on maan suurin puunhankkija
yksityismetsistä. Vuodessa ostetaan puuta noin 17 miljoonaa kuutiometriä. 

Monumentti pääkonttorin edustalle

Merkkivuoden kunniaksi Kiinteistö Oy Metsätapiola tilasi kolme vuotta sitten
pääkonttorikiinteistön edustalle monumentin, joka päätettiin paljastaa
Metsäliiton 70-vuotissyntymäpäivänä ja samalla juhlistaa Maatalousyrittäjien
eläkelaitoksen 35-vuotista taivalta. Kuvanveistäjä Heikki Häiväojan
opastuksella toimikunta päätyi kutsumaan tähän työhön kuvanveistäjä Ari
Laitilan. 

Ari Laitila on tullut tunnetuksi taitavana kivenveistäjänä. Hänen tekemänsä
muistomerkit vanhoilla rajan takana olevilla taistelupaikoilla ovat
kiinnittäneet runsaasti asiantuntijoidenkin huomiota. 

Uusin työ on ollut kuitenkin Ari Laitilalle tähänastisen uran suurin haaste.
Hän hankki teoksen raaka-aineeksi yli 40 tonnia Ristijärven tummaa graniittia,
josta syntyivät teoksen kaksi voimakasta, luonnonläheistä aihetta. Keskelle,
ikään kuin pitämään teoksen tasapainossa, Laitila veisti taitavasti liimapuisen
pylvään käyttäen Finnforestin Hartolan tehtaan kuusipuista materiaalia.
Tervattuna se muistuttaa meitä Suomen metsäteollisuuden syntyhistoriasta,
tervan viennistä kaksi sataa vuotta sitten. 

Monumentti kuvaa suomalaisten luonnon peruselementtejä, jossa Laitilan
graniittiin veistämät kuusifiguurit väreilevät vedessä. Patsastoimikunta päätti
ristiä sen MAAN VOIMAKSI. 

Lisätiedot

Viestintäjohtaja Pekka Kivelä, puh. 0500 500 928

Tilaa