Helmikuun 2010 hyvä uutinen luonnon monimuotoisuudesta: Valkoselkätikka rummuttaa yhä lujempaa ja laajemmin

Valkoselkätikkojen määrä on kasvussa Suomessa, ja linnusta tehtyjen havaintojen määrä on noussut vahvasti viime vuosina. Idästä lentäneet vaeltajat ja tikkojen elinympäristön suojelu ovat päätekijät kannan kasvuun. Tikkametsien suojelu on hyödyttänyt myös lukuisia muita lajeja ja lisännyt luonnon monimuotoisuutta. (YK:n luonnon monimuotoisuuden teemavuonna Metsähallituksen luontopalvelut julkaisee kuukausittain hyvän uutisen luonnon monimuotoisuuden säilyttämisestä. Tiedotteen voi julkaista sarjana tai yksittäisenä uutisena.)

Vuonna 2009 Metsähallituksen, WWF Suomen, alueellisten ympäristökeskusten ja lintutieteellisten yhdistysten valkoselkätikkaseurannoissa tehtiin pesimäaikaisia parihavaintoja noin 160 seurantakohteelta. Edellisvuonna havaintoja saatiin 113 kohteelta, vuonna 2006 niitä oli 88 ja vuonna 2004 havaintoja ilmoitettiin 66 kohteelta. Valkoselkätikat nakuttavat yhä enemmän myös läntisessä Suomessa. ”Valkoselkätikkoja pesii tällä hetkellä eniten Suomen itä- ja kaakkoisosissa, mutta pesimäaikaiset parihavainnot ja pesälöydöt ovat lisääntyneet myös muualla maassa. Esimerkiksi Etelä-Savossa on saatu pesiviä pareja alueille, joissa on tehty suojelutyötä jo 20 vuotta. Samoin on tapahtunut Pirkanmaalla, Kymenlaaksossa ja Uudellamaalla. Reviirihavaintoja on saatu myös Varsinais-Suomesta ja Satakunnasta. Länsirannikolla Porin seudulla varmistettiin myös onnistunut pesintä”, kertoo suunnittelija Timo Laine Metsähallituksen luontopalveluista. Keväälle 2010 odotetaan vilkasta pesintäaikaa. ”Vuonna 2009 on havaintoja tullut niin lupaavasti, että vuonna 2010 saattaa olla hyvä pesimisvuosi tulossa. Nyt eletään kylmää talvea, mutta aiemmat leudot talvet ovat helpottaneet selviytymistä. Tärkeintä on ensimmäinen talvi, jos lintu siitä selviytyy, niin sitä varmemmin se menestyy.” Tikkakannan kasvuun on vaikuttanut hyvä pesimätulos useana vuotena. Muuttovoitto idästä ja kaakosta tuo uusia geenejä populaatioon: syksyllä 2008 alkanut ennätyksellinen vaellusaalto toi Venäjältä runsaasti vaeltajia eteläiseen Suomeen. Valkoselkätikkoja havaittiin aina napapiiriä myöten. Värirengaslöydöt kertovat, että vaellus on vahvistanut myös Ruotsin heikkoa valkoselkätikkakantaa. Valkoselkätikkametsät ovat monimuotoisuuden kehtoja, sillä myös muut eläin- ja kasvilajit ovat hyötyneet suojelutoimista ja alueilta on tehty useita löytöjä harvinaisista lajeista. Metsähallituksen suojelualueilla valkoselkätikan elinympäristöistä vähennetään kuusien ja lisätään lahopuun määrää. Pienimuotoisilla raivauksilla on saatu puuston keskelle valoisia ja avoimia paikkoja, joissa valkoselkätikkojen ohella myös muut lajit mielellään esiintyvät. Lahopuun määrän lisäys on parantanut myös hyönteisten, erityisesti vaateliaiden kovakuoriaisten elinolosuhteita. Faktalaatikko: Metsähallitus vastaa valkoselkätikan valtakunnallisesta seurannasta ja elinympäristöjen hoidosta suojelualueilla. Lisäksi Metsähallitus edistää valkoselkätikkametsien suojelua yhteistyössä alueellisten ely-keskusten ja muiden toimijoiden kanssa. Seurannassa, kartoituksissa ja talviruokinnassa etenkin lintuharrastajilla ja WWF:llä on merkittävä rooli. Valkoselkätikan tunnistaa sen selässä olevista valkoisista, vaakasuorista raidoista ja selän alaosan isosta valkoisesta laikusta. Pitkäkestoinen rummutus eroaa selvästi tavallisen käpytikan lyhyistä pärrytyksistä. Valkoselkätikka on Suomen metsälinnuston uhanalaisin laji. Valkoselkätikkakanta väheni huomattavasti 1900-luvun jälkipuoliskolla tehostuneen metsätalouden seurauksena. Valkoselkätikan perinteiset pesimäympäristöt ovat avaria ja valoisia vanhoja lehtimetsiä, jossa on sekapuustona mäntyä ja varttuneita kuusia. Nykyisin lajin löytää entistä useammin pellonreunojen ja rantojen nuoremmistakin metsiköistä. Lahopuuta pitää kuitenkin olla runsaasti, sillä laji käyttää lahossa lehtipuuaineksessa elävien hyönteisten toukkia ravinnokseen. Lisätietoja: Timo Laine, Metsähallitus Etelä-Suomen luontopalvelut, puh. 040 588 1766

Yrityksestä

Metsähallitus tuottaa luonnonvara-alan palveluja monipuoliselle asiakaskunnalle kansalaisista suuryrityksiin. Toimintamme perustuu valtion maa- ja vesialueiden asiantuntevaan ja yhteistyöhakuiseen käyttöön.

Tilaa

Multimedia

Multimedia