Kansallispuistoissa patikoi ja purjehtii yhä enemmän retkeilijöitä - Uudet käyntitiedot kansallispuistoista

Suomen kansallispuistojen suosio pysyy vakaana. Vuoden 2009 aikana Suomen kansallispuistojen käyntimäärä oli lähes kaksi miljoonaa, kun se vuonna 2008 oli noin 1,8 miljoonaa. (1 943 500 vuonna 2009 ja 1 755 500 vuonna 2008)

Suosituimpia kohteita olivat Pallas-Yllästunturi, Urho Kekkosen kansallispuisto, Nuuksio, Oulanka ja Pyhä-Luoston kansallispuistot. Kaikkiaan Metsähallituksen hoitamille valtion suojelualueille ja muille virkistysalueille tehtiin viime vuonna noin 4,7 miljoonaa käyntiä. Luvussa ovat mukana kansallispuistot, valtion retkeilyalueet sekä muut virkistykselle ja retkeilylle merkittävät suojelualueet ja retkeilykohteet. Valtion retkeilyalueista suosituimpia olivat Ruunaa ja Teijo. Muissa virkistykselle ja retkeilylle merkittävillä suojelualueilla ja retkeilykohteilla kävijöitä oli eniten Aulangon luonnonsuojelualueella ja Inarin retkeilyalueella. Käyntimäärien vaikutusta luontoon tarkkaillaan tiiviisti Kansallispuistot ovat osana suojelualueverkostoa tärkein työkalu Suomen luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä. Metsähallituksen luontopalvelut vähentää herkän luonnon kuormitusta kävijä- ja kestävyysseurannasta saatujen tietojen perusteella. ”Seurantaan kuuluu monipuolinen kokonaisuus, jossa tarkastellaan eläin- ja kasvilajien tilaa, reitistön kuntoa ja vaikutusta ympäristöön sekä esimerkiksi sitä kokevatko retkeilijät ruuhkautumisen ongelmaksi. Näiden tietojen pohjalta kunnostetaan vanhoja ja rakennetaan uusia reittejä sekä ohjataan väkeä uusille väylille. Kävijöiden viipymäaikaa halutaan myös lisätä, jotta retkeilijät tutustuvat suosituimpien alueiden lisäksi myös muihin kohteisiin”, sanoo Kari Lahti, Koillismaan puistonjohtaja Metsähallituksesta. Puistojen taloudellinen vaikutus voi kasvaa hyvin merkittäväksi Metsähallituksen luontopalvelut on kehittänyt kansainvälisesti tunnustetun kävijätietokokonaisuuden, johon kuuluvat käyntimääräseuranta ja säännölliset kävijätutkimukset. Uusin tieto kokonaisuudessa on puistojen ja valtion retkeilyalueiden paikallistaloudelliset vaikutukset. Niiden mittaamiseen kehitettiin järjestelmä yhdessä Metsäntutkimuslaitoksen kanssa vuonna 2009. Tiedot auttavat kohdentamaan resursseja oikein ja tukevat alueen yrittäjiä. Suosituimmissa kansallispuistoissa kävijöiden rahankäyttö voi tuoda lähialueelle jopa 20 euroa jokaista puiston palvelurakenteisiin sijoitettua euroa kohti. Faktalaatikko: Miten käyntimäärä lasketaan? Kansallispuistoissa on käytössä laskureita puistojen sisäänmenoväylillä. Uusin tekniikka erottelee sisään- ja ulosmenijät jopa tunnin tarkkuudella. Metsähallitus on tehostanut suosituimpien kansallispuistojen käyntimääräseurantaa ja yhä kehittyneempien laskureiden määrää puistoissa on lisätty. Tavoitteena on parantaa kaikkien puistojen kävijälaskentaa. Lisäksi Metsähallitus tekee tärkeimmillä alueilla noin viiden vuoden välein kävijätutkimuksia. Kyselynä tehtävässä tutkimuksessa tuotetaan yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tietoja kävijärakenteesta, harrastuksista, alueen käytöstä, kävijätyytyväisyydestä, käynnin kestosta sekä käyntiin liittyvästä rahankäytöstä. Kymmenen suosituinta kansallispuistoa vuonna 2009 Kansallispuisto Käyntimäärä 2009 Pallas-Yllästunturi kansallispuisto 419 000 Urho Kekkosen kansallispuisto 289 000 Nuuksion kansallispuisto 179 500 Oulanka 165 000 Pyhä-Luoston kansallispuisto 128 000 Koli 127 000 Repovesi 74 500 Saaristomeri 53 500 Seitseminen 45 500 Tammisaari 44 500 Lisätietoja: www.metsa.fi/asiakastieto: Kansallispuistojen käyntimäärät 2009 Valtion retkeilyalueiden käyntimäärät 2009 Muut Metsähallituksen virkistyskäyttökohteet, käyntimäärät 2009 Metsähallitus: Luontopalvelut, päällikkö, luonnon virkistyskäyttö, Anneli Leivo, puh. 0400 459 970 Luontopalvelut, Etelä-Suomi: Erikoissuunnittelija, Liisa Kajala, puh. 0400 233 571 Luontopalvelut, Lappi: Erikoissuunnittelija Joel Erkkonen, puh. 040 530 8693 Luontopalvelut, Pohjanmaa: Erikoissuunnittelija Matti Tapaninen, puh. 040 727 0453

Yrityksestä

Metsähallitus tuottaa luonnonvara-alan palveluja monipuoliselle asiakaskunnalle kansalaisista suuryrityksiin. Toimintamme perustuu valtion maa- ja vesialueiden asiantuntevaan ja yhteistyöhakuiseen käyttöön.

Tilaa