Metsähallituksen pääjohtaja Jan Heino Lemmenjoen kansallispuiston 50-vuotisjuhlassa: "Lemmenjoen kansallispuisto tärkeä sekä luonnon- että kulttuuriperinnön säilyttäjä myös jatkossa"

Julkisuuteen 27.4.2006 klo 14:00

Lemmenjoen kansallispuiston 50-vuotisjuhlassa Inarissa puhunut Metsähallituksen pääjohtaja Jan Heino muistutti kansallispuistojen merkityksen muuttuneen, vaikka alkuperäinen ajatus luonnonperinnön vaalimisesta onkin kantanut yli vuosikymmenien: "Suomen kansallispuistot olivat 50 vuotta sitten Lemmenjoen perustamisen aikoihin vielä kaukana hyvin hoidetuista retkikohteista eivätkä ne palvelleet ulkoilun ja virkistäytymisen tavoitteita yhtä hyvin kuin nykyisin. Tuolloin luotiin kuitenkin pohja nykyisinkin käytössä oleville hoidon ja käytön periaatteille", totesi Jan Heino puheessaan. Valtaosin Inarin kunnan alueella sijaitseva Lemmenjoen kansallispuisto on Suomen suurin kansallispuisto ja myös Länsi-Euroopan laajimpia tiettömiä metsäerämaita. Alueen laajuus, tiettömyys sekä palveluvarustuksen keskittäminen Lemmenjoen laaksoon ja kultamaille on säilyttänyt alueen erämaisen luonteen. Perustamisensa jälkeen useasti laajennettu puisto käsittää tällä hetkellä n. 286 000 hehtaaria ja se valittiin retkeilyharrastajien äänestyksessä viime vuonna vuoden vaelluskohteeksi. Viimeinen mittava lisäys saatiin Heinon mukaan vuonna 2003, kun merkittävä saamelainen kulttuuriperintökohde, Kaapin Jounin kenttä, siirtyi valtion omistukseen ja liitettiin kansallispuistoon. "Samalla perustettiin Metsähallituksen, Saamelaiskäräjien, Saamelaismuseon sekä Lemmenjoen kyläyhdistyksen edustajista koostuva hoitokunta suunnittelemaan ja ohjaamaan paikan hoitoa ja käyttöä", sanoi Heino. Paikallisten ihmisten nautintaoikeuksilla on aina ollut oma suuri merkityksensä kansallispuistojen ja muiden suojelualueiden käytössä. Oikeudet on pyritty säilyttämään, mutta myös kompromisseja on tehty. Lemmenjoen kansallispuistossa on kuitenkin voitu jatkaa perinteisten elinkeinojen kuten poronhoidon, kalastuksen, metsästyksen ja marjastuksen harjoittamista, vaikka joitakin rajoituksia toimintaan on tullutkin. Lemmenjoen kansallispuiston erikoisuutena on kulta ja kullankaivu, jota alueella harjoitettu jo yli 130 vuotta. Varsinainen kultaryntäys alueelle alkoi 1940-luvulla ja kullankaivuun sääntely otettiin huomioon puistoa 50 vuotta sitten perustettaessa. Kansallispuiston perustamis- ja laajennussäädöksissä on lähdetty ajatuksesta, että kullanhuuhdonta voi jatkua kaivoslain määrittämien periaatteiden mukaan ja puiston järjestyssääntö säätelee kaivostoimintaan liittyvän kulkemisen ja majoittumisen. Jo alkuvaiheessa on käynyt selväksi, että runkosuunnitelmalla ja järjestyssäännöllä ei voida rajoittaa konekaivua, jos laista ei löydy siihen perustaa. Vuonna 1991 tilanne selkiytyi, kun koneellinen kullankaivuu kiellettiin muualla kuin voimassa olleilla valtauksilla. Koneellinen kaivuu on siis rajattu melko suppealle alueelle eikä sen Heinon mukaan katsota vaarantavan alueen suojelutavoitteita, kunhan ympäristölupaehtoja noudatetaan. Huolta on viime aikoina sen sijaan herättänyt yleistyvä rakentaminen ja kesäaikainen kaivostoimintaan liittyvä maastoliikenne. Usealle kaivospiirille on alkanut nousta yhä useampia rakennuksia, osa ilman voimassaolevaa rakennuslupaa. "Tämä on jyrkässä ristiriidassa puiston keskeisten suojelutavoitteiden kanssa. Eri viranomaistahot ovat tästä yhtä mieltä", painotti pääjohtaja Heino puheessaan. Metsähallituksen tavoitteena on Heinon mukaan jatkossakin säilyttää Lemmenjoki alkuperäisten suojelutavoitteiden mukaisena kohteena. "Samalla haluamme olla mukana luomassa lisämahdollisuuksia virkistäytymiselle ja oppimiselle sekä turvaamassa paikallisten ihmisten perinteisten elinkeinojen ja saamelaisen kulttuuriperinnön säilymistä." Lemmenjoki on yksi ensimmäisistä sotien jälkeen perustetuista kansallispuistoista. Tänä vuonna 50-vuotisjuhlaa vietetään Lemmenjoen lisäksi myös Liesjärven, Linnansaaren, Oulangan, Petkeljärven, Pyhä-Häkin ja Rokuan kansallispuistoissa, jotka kaikki ovat Metsähallituksen hoidossa. Lisätietoja: Pääjohtaja Jan Heino, gsm 040 551 2984 Aluejohtaja Jyrki Tolonen, gsm 0400 388 609

Yrityksestä

Metsähallitus tuottaa luonnonvara-alan palveluja monipuoliselle asiakaskunnalle kansalaisista suuryrityksiin. Toimintamme perustuu valtion maa- ja vesialueiden asiantuntevaan ja yhteistyöhakuiseen käyttöön.

Tilaa